Puristusvoima	Vartalon ojentajien kestävyys	Tuolilta nousu	Kävelynopeus
[Viitearvot]	[Viitearvot]	[Viitearvot]	[Viitearvot]
[Mittauksen kuvaus]	[Mittauksen kuvaus]	[Mittauksen kuvaus]	[Mittauksen kuvaus]

Toistettavuustulokset

Tulosten tulkinta

Kirjallisuutta

Palaute ja Yhteydenotot

Tässä esiteltävät fyysisen toimintakyvyn testien viitearvot perustuvat Suomen 30 vuotta täyttänyttä väestöä edustavaan Terveys 2000 -tutkimukseen (Aromaa & Koskinen 2002). Toimintakykymittaukset tehtiin osana terveystarkastusta 79 %:lle otoksesta. Sitä korvaavassa kotiterveystarkastuksessa mittaukset (vartalon ojentajien testiä lukuun ottamatta) tehtiin lisäksi vielä 5 %:lle otoksesta. Puristusvoima mitattiin kaikilta 30 vuotta täyttäneiltä, vartalon ojentajien kestävyys 30-55-vuotiailta, ja tuolilta nousu sekä kävelytesti tehtiin 55 vuotta täyttäneille. Mittaustulosten toistettavuutta selvitettiin tutkimalla osa henkilöistä uudelleen saman päivän aikana (toistettavuustulokset). Mittausten yksityiskohtaiset suoritusohjeet löytyvät tästä [pdf].

PURISTUSVOIMA
[Menetelmäviite: Viitasalo ym. 1985]

Mittaustulosten (N) jakauma Terveys 2000 -tutkimuksessa:

Tulostettava versio taulukosta [word]

Kuhunkin kuntoluokkaan sijoittuu 20% tutkituista
1 = selvästi keskimääräistä heikompi tulos
2 = jonkin verran keskimääräistä heikompi tulos
3 = keskimääräinen tulos
4 = jonkin verran keskimääräistä parempi tulos
5 = selvästi keskimääräistä parempi tulos

Osallistumisaktiivisuus (%) ja mittaukseen osallistuneiden lukumäärä Terveys 2000 -tutkimuksessa

VARTALON OJENTAJIEN KESTÄVYYS
[Menetelmäviite: Biering-Sörensen ym. 1984, Suni 2000]

Mittaustulosten (s) jakauma Terveys 2000 -tutkimuksessa

Tulostettava versio taulukosta [word]

Kuhunkin kuntoluokkaan sijoittuu 20% tutkituista
1 = selvästi keskimääräistä heikompi tulos
2 = jonkin verran keskimääräistä heikompi tulos
3 = keskimääräinen tulos
4 = jonkin verran keskimääräistä parempi tulos
5 = selvästi keskimääräistä parempi tulos

Osallistumisaktiivisuus (%) ja mittaukseen osallistuneiden lukumäärä Terveys 2000 -tutkimuksessa

TUOLILTA NOUSU
[Menetelmäviite: Guralnik ym. 1994]

Mittaustulosten (viiteen nousuun kulunut aika, s) jakauma Terveys 2000 -tutkimuksessa

Tulostettava versio taulukosta [word]

Kuhunkin kuntoluokkaan sijoittuu 20% tutkituista
1 = selvästi keskimääräistä heikompi tulos
2 = jonkin verran keskimääräistä heikompi tulos
3 = keskimääräinen tulos
4 = jonkin verran keskimääräistä parempi tulos
5 = selvästi keskimääräistä parempi tulos

Osallistumisaktiivisuus (%) ja mittaukseen osallistuneiden lukumäärä Terveys 2000 -tutkimuksessa

KÄVELYNOPEUS
[Menetelmäviite: Fiatarone ym. 1994, Malmberg ym. 2002]

Mittaustulosten (kävelynopeus 6,1 metrin matkalla, m/s) jakauma Terveys 2000 -tutkimuksessa

Tulostettava versio taulukosta [word]

Kuhunkin kuntoluokkaan sijoittuu 20% tutkituista
1 = selvästi keskimääräistä heikompi tulos
2 = jonkin verran keskimääräistä heikompi tulos
3 = keskimääräinen tulos
4 = jonkin verran keskimääräistä parempi tulos
5 = selvästi keskimääräistä parempi tulos

Osallistumisaktiivisuus (%) ja mittaukseen osallistuneiden lukumäärä Terveys 2000 -tutkimuksessa

MITTAUSTULOSTEN TULKINTA
[Ote artikkelista Sainio P, Malmberg J, Vaara M, Hakulinen K. Fyysistä toimintakykyä kuvaavien mittausten viitearvot suomalaisessa aikuisväestössä. Fysioterapia 2005:4]

Mittaustulosten tulkinta on yksi mittausprosessin tärkeimmistä vaiheista, ja se vaatii mittaajalta ammattitaitoa (Suni & Taulaniemi 2001). Terveyden edistämisen näkökulmasta on huomioitava, että varsinainen mittaus on vain apuväline, kun henkilöä autetaan tunnistamaan fyysisiä voimavarojaan. Myös terveydentilan ja elintapojen kartoitus auttavat kokonaiskuvan hahmottamisessa. Parhaimmillaan mittaustulosten tulkinta johtaa siihen, että mittaaja ja mitattava yhdessä kirjaavat mitattavan terveyteen, toimintakykyyn ja hyvinvointiin liittyvät tavoitteet, toimenpiteet ja seurantasuunnitelman (Suni 2004, Nupponen & Suni 2005).

Viitearvojen kuntoluokat perustuvat mittaustulosten jakaumiin, ja ne kuvaavat, mihin mitattavan henkilön tulos sijoittuu samanikäisen ja samaa sukupuolta olevan väestönosan jakaumassa. Tätä tietoa voi hyödyntää täydentämään mitattavan käsitystä toimintakyvystään suhteessa muihin henkilöihin.

Tuloksen sijoittumisesta johonkin kuntoluokkaan ei kuitenkaan voi suoraan päätellä, millainen merkitys sillä on mitattavan terveyden ja toimintakyvyn kannalta. Lisävalaistusta tulkintaan tuo mittaustuloksen vertaaminen raja-arvoon, jonka ylittyessä terveysriski lisääntyy tai joka kuvaa toimintakyvyn riittävyyttä. Yksi esimerkki toimintakyvyn raja-arvosta on kävelynopeus, jolla ehtii kadun ylitse ennen ajoliikenteelle syttyvää vihreää valoa, kun liikkeelle lähtee heti vihreän valon syttyessä (0.8 m/s). Terveys 2000 -tutkimus osoitti, että 85 vuotta täyttäneistä miehistä alle puolet ja naisista vain kolmasosa olisi ehtinyt kadun yli ennen ajoliikenteelle syttyvää vihreää valoa (Koskinen ym. 2002).

Toistaiseksi tällaisia terveyden tai toimintakyvyn kannalta merkityksellisiä raja-arvoja eri mittauksille on kuitenkin hyvin vähän. Tulokset tässä esiteltyjen mittausten ennustevaliditeetista (Luoto ym. 1995, Guralnik ym. 1995, Rantanen ym. 1999, Guralnik ym. 2000) antavat kuitenkin viitteitä siitä, että heikko mittaustulos altistaa erilaisten toimintarajoitteiden kehittymiselle. Nopeasti lisääntyvä tieto kunnon, terveyden ja toimintakyvyn välisistä annos-vaste suhteista mahdollistaa tulevaisuudessa entistä täsmällisempien tulkintojen tekemisen (Suni 2004).

Mittausten toistettavuuden ja luotettavuuden varmistamiseksi mittaajien on oltava ammattitaitoisia ja mittaustehtävään koulutettuja. Mittauskoulutuksia Suomessa järjestää esimerkiksi UKK-instituutti.

KIRJALLISUUTTA

• Aromaa A, Koskinen S (toim.). Terveys ja toimintakyky Suomessa. Terveys 2000-tutkimuksen perustulokset. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B3/2002. Helsinki 2002.
• Biering-Sörensen F. Physical measurements as risk indicators for low-back trouble over a one-year period. Spine 1984;9:106-119.
• Era P, Sainio P. Puristusvoiman mittaus. Teoksessa: Heistaro S (toim.). Menetelmäraportti. Terveys 2000 -tutkimuksen toteutus, aineisto ja menetelmät. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B6/2005.
• Fiatarone M, O'Neill E, Ryan N, Clements K, Solares G, Nelson M, Roberts S, Kehayias J, Lipsitz L, Evans W. Exercise training and nutritional supplementation for physical frailty in very elderly people. N Engl J Med, 1994;330:1769-1775.
• Guralnik JM, Ferrucci L, Pieper CF, Leveille S, Markides KS, Ostir GV, Studenski S, Berkman LF, Wallace RB. Lower extremity function and subsequent disability: consistency across studies, predictive models, and value of gait speed alone compared with the short physical performance battery. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 2000:55(4):M221 - 231.
• Guralnik JM, Ferrucci L, Simonsick EM, Salive ME, Wallace RB. Lower-extremity function in persons over the age of 70 years as a predictor of subsequent disability. N Engl J Med 1995:332(9):556 - 561.
• Guralnik JM, Simonsick EM, Ferrucci L, Glynn RJ, Berkman LF, Blazer DG, Scherr PA, Wallace RB. A short physical performance battery assessing lower extremity function: association with self-reported disability and prediction of mortality and nursing home admission. J Gerontol 1994;49: M85-94.
• Heistaro S (toim.). Menetelmäraportti. Terveys 2000 -tutkimuksen toteutus, aineisto ja menetelmät. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B6/2005. Helsinki 2005.
• Koskinen S, Sainio P, Gould R, Suutama T, Aromaa A ja toimintakykytyöryhmä. Toimintakyky ja työkyky. Teoksessa: Aromaa A, Koskinen S (toim): Terveys ja toimintakyky Suomessa. Terveys 2000 -tutkimuksen perustulokset. Helsinki. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B3:2002.
• Luoto S, Heliovaara M, Hurri H, Alaranta H. Static back endurance and the risk of low-back pain. Clin Biomech (Bristol, Avon) 1995:10(6):323 - 324.
• Malmberg J, Miilunpalo S, Vuori I, Pasanen M, Oja P, Haapanen-Niemi N. A Health-related fitness and functional performance test battery for middle-aged and older adults: Feasibility and health-related content validity. Arch Phys Med Rehabil 2002; 83: 666-677.
• Nupponen R, Suni J. Henkilökohtainen liikuntaneuvonta. Teoksessa: Fogelholm M, Vuori I (toim): Terveysliikunta. Helsinki. Duodecim. 2005.
• Rantanen T, Guralnik JM, Foley D, Masaki K, Leveille S, Curb JD, White L. Midlife hand grip strength as a predictor of old age disability. Jama 1999:281(6):558 - 560.
• Sainio P, Koskinen S, Heliövaara M, Martelin T, Härkänen T, Hurri H, Miilunpalo S, Aromaa A. Mobility limitations among Finns aged 30+. Scand J Public Health (submitted).
• Sainio P, Koskinen S, Räty S ja toimintakykyryhmä. Toimtakyky. Teoksessa: Heistaro S (toim.). Menetelmäraportti. Terveys 2000 -tutkimuksen toteutus, aineisto ja menetelmät. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B6/2005.
• Sainio P, Malmberg J. 55 vuotta täyttäneille tehdyt fyysisen toimintakyvyn testit. Teoksessa: Heistaro S (toim.). Menetelmäraportti. Terveys 2000 -tutkimuksen toteutus, aineisto ja menetelmät. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B6/2005.
• Sainio P, Malmberg J, Vaara M, Hakulinen K. Fyysistä toimintakykyä kuvaavien mittausten viitearvot suomalaisessa aikuisväestössä. Fysioterapia 2005:4.
• Suni J. Health-related fitness test battery for middle-aged adults, with emphasis on musculoskeletal and motor tests. University of Jyväskylä, Jyväskylä 2000.
• Suni J, Sainio P. Vartalon ojentajien kestävyys. Teoksessa: Heistaro S (toim.). Menetelmäraportti. Terveys 2000 -tutkimuksen toteutus, aineisto ja menetelmät. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B6/2005.
• Suni J, Taulaniemi A. Tavoitteena terveys: Kuntoprofiili kannustaa liikkumaan. Liikunta ja tiede 2001:38(1):40 - 43.
• Suni J. Terveyskunnon testaaminen. Teoksessa: Keskinen K, Häkkinen K, Kallinen M (toim): Kuntotestauksen käsikirja. Helsinki. Liikuntatieteellinen seura. 2004.
• Viitasalo JT, Era P, Leskinen AL, Heikkinen E. Muscular strength profiles and anthropometry in random samples of men aged 31-35, 51-55 and 71-75 years. Ergonomics 1985;28(11):1563-1574.