Kansallinen tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä

Helsinki | 15.8.2000

1. Lähtökohdat

Väestön terveyden ja siihen vaikuttavien tekijöiden tunteminen, seuranta ja ennakointi on terveyspolitiikan ja terveys- ja sosiaaliturvan kehittämisen edellytys sekä valtakunnallisesti että alueellisesti. Tietojen hankkimiseksi tarvitaan sekä tilastojen ja rekistereiden hyödyntämistä että toistuvia väestön terveystutkimuksia.

Nykyisten terveyden seurantatietojen antama kuva ikääntyvän suomalaisen väestön terveydestä ja toimintakyvystä on riittämätön. Liian huonosti tunnetaan monien yleisten kansantautien ja toimintakyvyn vajavuuksien esiintyvyys sekä niihin liittyvä hoidon, kuntoutuksen ja avun tarve. Esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinten sairauksia ja mielenterveyden ongelmia koskevat tiedot ovat erittäin puutteellisia, vaikka molemmat ovat keskeisiä työkyvyn ja toimintakyvyn vajavuuksien syitä. Aikuisten suun ja hampaiden terveydestä ei ole tietoja. Toimintakyvyn rajoitusten yleisyys ja kehityssuunta tunnetaan huonosti. Tarvitaan myös sellaisia tietoja terveyteen vaikuttavista tekijöistä, jotka on hankittu samanaikaisesti terveyttä ja toimintakykyä koskevien tietojen kanssa. Lisätietoja tarvitaan näiden määrittäjien vaikutuksesta terveyteen sekä terveyden ja toimintakyvyn muuttumisesta iän mukana.

Suomessa Kela, Stakes, Tilastokeskus ja Työterveyslaitos ovat toteuttaneet edustaviin väestöotoksiin kohdistuneita kysely- ja haastattelututkimuksia, joissa on hankittu myös terveystietoja. Kansanterveyslaitos on seurannut väestötutkimuksin terveyskäyttäytymisen ja riskitekijöiden kehitystä. Pääosa väestön terveyttä monipuolisesti kuvaavista kliinisistä terveystiedoista on kuitenkin peräisin kahden vuosikymmenen takaa, 1978 - 1980 toteutetusta Kelan Mini-Suomi -terveystutkimuksesta. Sen yhteydessä osoitettiin, että monien keskeisten terveysongelmien luotettava tutkiminen edellyttää haastattelu- ja terveystarkastusmenetelmien samanaikaista käyttöä. Suomalaisten terveyden, toimintakyvyn ja niihin vaikuttavien tekijöiden nykytilan selvittämiseksi ja kehityksen seuraamiseksi tarvitaan uusi monipuolinen väestön terveystutkimus.

2. Kansallisen väestön terveystutkimuksen tavoitteet ja merkitys

Terveys 2000 -tutkimuksen päätavoite on tuottaa ajankohtainen kattava kuva työikäisen ja iäkkään väestön terveydestä ja toimintakyvystä selvittämällä tärkeimpien terveysongelmien yleisyyttä ja syitä sekä niihin liittyvän hoidon, kuntoutuksen ja avun tarvetta.

Tavoitteena on toisaalta hankkia tietoja ihmisten yleisestä terveydentilasta ja toimintakyvystä ja toisaalta yksityiskohtaisia tietoja tärkeimmistä kansansairauksista ja toiminnanvajavuuksista sekä palvelujen käytöstä ja tarpeesta. Samalla tuotetaan tietoja myös terveyteen vaikuttavista tekijöistä ja väestöryhmien terveyseroista. Kerättyjen tietojen avulla selvitetään jatkotutkimuksissa sairauksien syitä ja ehkäisymahdollisuuksia. Hankkeeseen kuuluu myös syventäviä osatutkimuksia muista kysymyksistä.

Hankkeessa arvioidaan aikuisten terveydentilan kehittymistä ja kehitysnäkymiä vertaamalla tutkimuksen tuloksia aikaisempiin, mm. Mini-Suomi-terveystutkimuksen tietoihin. Vertailujen perusteella laaditaan myös arvioita terveyspalvelujen ja terveysturvan tarpeista ja niiden kehitysnäkymistä väestön ikääntyessä.

Näitä ajankohtaisia tietoja tarvitaan, koska vuosien 1978-80 Mini-Suomi -tutkimuksen jälkeen ei ole koottu luotettavia ja monipuolisia koko väestöä koskevia tietoja. Tietojen puute haittaa sekä väestön terveysseurantaa että sosiaalipoliittista ja terveyspoliittista suunnittelua. Koko väestön terveyttä ja siihen vaikuttavia tekijöitä koskevien havaintotietojen niukkuus haittaa myös terveyden ja toimintakyvyn edistämiseksi tehtävää tutkimustyötä. Terveys 2000 -hankkeen tulokset ovatkin välttämättömiä kansallisen terveyspolitiikan ja suunnittelun pohjana. Hankkeella on suuri kansainvälinen merkitys. Hanke ja siihen liittyvä kansainvälinen yhteistyö korostavat suomalaista terveysseurannan osaamista, mikä vahvistaa Suomen ja maamme tutkijoiden ja asiantuntijoiden roolia kansainvälisessä yhteisössä.

3. Tutkittavat ja tutkimuskohteet

Tutkimus koskee 18 vuotta täyttänyttä Suomen aikuisväestöä, josta valitaan valtakunnallisesti edustava 10 000 henkilön otos.

Tutkimuskohteita ovat yleinen terveydentila, keskeiset kansansairaudet, toimintakyky ja toiminnanvajavuudet, terveyteen ja toimintakykyyn vaikuttavat tekijät sekä terveys- ja palvelutarpeet ja niiden tyydyttyminen.

Tiedot voidaan ryhmitellä seuraavasti:

a. Terveyteen ja toimintakykyyn vaikuttavat tekijät

• elinolot, työ ja työn vaatimukset, elintavat

b. Terveys ja kansansairaudet

• yksilölliset vaara- ja suojatekijät
• sairauksiin viittaavat oireet ja löydökset
• koettu terveys ja tiedossaolevat sairaudet
• terveystarkastuksessa todetut sairaudet

c. Toimintakyky ja toiminnanvajavuudet

• itse ilmoitettu toimintakyky ja työkyky sekä niiden rajoitukset
• tutkimuksessa arvioitu toimintakyky ja työkyky sekä niiden rajoitukset
• mitattu toimintakyky

d. Palvelujen ja lääkkeiden käyttö, tarve ja riittävyys

• hoito, kuntoutus, koti- ja muu apu, apuvälineet
• itseilmoitettu ja tutkimuksessa arvioitu

Kansansairauksia tutkittaessa pääkohteita ovat

• tuki- ja liikuntaelinten sairaudet
• mielenterveyden ongelmat
• verenkiertoelinten sairaudet
• hengityselinten sairaudet
• yksittäiset muut sairaudet
• tapaturmien aiheuttamat vammat
• hampaiston ja suun sairaudet

Toimintakyvyn tutkimukseen kuuluvat

• fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky sekä eräät viat ja vammat
• fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä ja aistien toimintaa koskevat mittaukset

Tutkimuskokonaisuuden muodostavat kysely-, haastattelu-, mittaus- ja arviointimenetelmät sekä tietorekistereistä hankittavat tiedot valitaan nojautuen aikaisempiin kokemuksiin väestötutkimuksista sekä yhteistyötahojen asiantuntemukseen. Tiedot kerätään niin, että keskeisiä tuloksia voidaan verrata Mini-Suomi-terveystutkimuksen aikaisempiin havaintoihin.

4. Tutkimuksen toteuttamistapa

Kohdeväestönä on koko maan 18 vuotta täyttänyttä väestöä edustava kaksivaiheinen otos. Tutkimus toteutetaan 80 alueella (yhden tai useamman kunnan muodostamilla terveyskeskusalueilla), joilla tutkittaviksi valitaan yhteensä 10 000 henkilöä. Tutkimuspaikkakuntiin kuuluvat 15 suurinta kaupunkia. 30 -vuotiaille ja sitä vanhemmille tehdään terveyshaastattelu ja terveystarkastus ja 18-29 -vuotiaille terveyshaastattelu. Lisäksi tutkitaan noin 1 000 henkilöä, jotka osallistuivat Mini-Suomi -terveystutkimukseen

Tutkimuksen kenttätyö toteutetaan seuraavasti vaiheistettuna

1. kotikäyntihaastattelu (1-6 viikkoa ennen terveystarkastusta),
2. terveystarkastus paikallisessa terveyskeskuksessa tai muussa vastaavassa paikassa,
3. terveystarkastukseen saapumattomien terveys- ja toimintakykytutkimus kotona,
4. keskeisimmät tiedot kootaan puhelinhaastattelun ja/tai jälkikyselyn avulla niistä, jotka jäävät katoon vaiheissa 1 - 3,
5. rekisteritietoja kootaan kaikista sekä kuvaamaan perustilannetta että seurantatarkoituksessa ja
6. toteutetaan 45-74 -vuotiaita koskeva terveystarkastuksen toinen vaihe yliopistosairaaloissa sekä osakysymyksiä koskevia syventäviä tutkimuksia mm. UKK-instituutissa Tampereella ja Kelan tutkimuskeskuksessa Turussa.

Kato pyritään pitämään erittäin pienenä, mikä on välttämätöntä, jotta sairastavuudesta ja toimintakyvystä saataisiin koko väestöä edustava kuva. Vuonna 1997 toteutetussa Finriski-senioritutkimuksessa osoitettiin, että kato saadaan vastaavalla menetelmällä hyvin pieneksi.

Kenttätutkimus toteutetaan eri puolilla maata yhtäaikaisesti, minkä takia terveystarkastuksien tekemiseen tarvitaan viisi alueellista tutkimusryhmää.

Tutkimuksen projektiorganisaatiossa työskentelee yli 130 henkilöä. Kenttätyön toteuttavia Tilastokeskuksen haastattelijoita on noin 160. Kussakin viidestä terveystarkastuksen kenttäryhmästä työskentelee kotikäyntihoitajat mukaan lukien 16 henkilöä ja yleensä paikallinen avustaja eli yhteensä runsaat 80 henkilöä.

Terveyshaastattelun kotona arvioidaan kestävän keskimäärin 70-90 minuuttia. Terveystarkastuksen arvioidaan kestävän henkilöä kohden noin 3 tuntia 30 minuuttia. Siinä on kymmenen vaihetta: vastaanotto, mittauspiste 1, mittauspiste 2, laboratorio, suun ja hampaiston tutkimus, välipala, toimintakyvyn mittaus, lääkärintutkimus, mielenterveyshaastattelu ja loppuhaastattelu (liite). Tutkimuspisteistä osa on rinnakkaisia, joten työpisteitä on kaikkiaan 12. Arvioitu tilantarve on 12-13 huonetta.

Yliopistosairaaloissa tehtävän tarkastuksen toisen vaiheen ja syventävien tutkimuksien suunnittelmien viimeistely jatkuu elokuussa 2000.

5. Toteuttajat ja organisaatio

Kansanterveyslaitoksen (KTL) koordinoiman kansallisen hankkeen yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön ja kuntien kanssa toteuttavat Eläketurvakeskus, KTL, Kansaneläkelaitos, Kuntien eläkevakuutus, Stakes, Tilastokeskus, Työterveyslaitos ja UKK-instituutti.

Yhteistyöhön osallistuu myös joukko muita väestön terveyteen liittyvien kysymysten parissa työskenteleviä tahoja, kuten eräät yliopistot, yliopistolliset sairaalat, läänit ja eräät kansanterveysjärjestöt. Mukana ovat laitetoimittajina myös monet yritykset. Kenttävaiheen toimeenpanossa ollaan kiinteässä yhteistyössä kuntien ja terveyskeskusten sekä alueen yliopistosairaalan kanssa.

Hankkeen toimeenpanosta huolehtii projektiorganisaatio, johon kuuluvat seuraavat ryhmät: neuvottelukunta, ohjausryhmä, projektiryhmä ja sen työvaliokunta, aihekohtaiset työryhmät (14) ja kenttätyön ohjausryhmä. Neuvottelukunnassa ovat tärkeiden sidosryhmien edustajat ja eri työryhmissä toimii osallistuvien tutkimuslaitosten tutkijoita. Neuvottelukunnan puheenjohtaja on kansliapäällikkö Markku Lehto STM:sta, ohjausryhmän puheenjohtaja pääjohtaja Jussi Huttunen KTL:sta ja projektiryhmän puheenjohtaja tutkimusprofessori Arpo Aromaa KTL:sta. Hankkeen kenttäpäällikkö on lääkäritutkija Sami Heistaro KTL:sta.

6. Aikataulu

Kenttätutkimus alkaa syyskuussa 2000 ja sen arvioidaan kestävän kullakin viidellä alueella helmi-maaliskuuhun 2001. Terveystarkastukseen saapumatta jääneet tutkittavat pyritään tavoittamaan kotikäynneillä, joihin kuluu aikaa vielä kenttätutkimuksen jälkeen. Vielä tämän jälkeen tehdään nuorten haastatteluja ja osallistumattomien lisätutkimuksia. Varsinainen kenttätutkimusvaihe päättyy 31.5.2001. Jatkotutkimukset ja syventävät tutkimukset alkavat loppuvuodesta 2000 ja niiden odotetaan päättyvän vuoden 2001 lopussa.

Hanke toteutetaan seuraavan tavoiteaikataulun mukaisesti:

• Esisuunnittelu alkaa
  [15.10.1998]
• Projektiorganisaation toiminta käynnistyy ja suunnittelu alkaa
  [10.3.1999]
• 1. esitutkimuksen terveystarkastus
  [31.1. - 4.2.2000]
• 2. esitutkimuksen terveystarkastus
  [2.5. - 15.5.2000]
• Haastattelijoiden koulutus
  [16.8.2000 alkaen]
• Kenttäryhmien koulutus
  [21.8. - 8.9.2000]
• Kenttätutkimus (haastattelut)
  [1.9.2000 alkaen]
• Kenttätutkimus (terveystarkastus)
  [11.9.2000 alkaen]
• Tutkimukset yliopistosairaaloissa
  [1.11.2000 alkaen]
• Aineiston viimeistely, analyysi ja raportointi alkaa
  [1.9.2001]

7. Voimavarat

Kenttätutkimuksen alustava kustannusarvio on noin 25 miljoonaa markkaa. Se ei sisällä virkatyötä eri tutkimuslaitoksissa eikä esimerkiksi laboratoriotutkimuksista, tiedostojen ja näytevarastojen ylläpidosta aiheutuvia tai aineiston analyysistä ja raportoinnista aiheutuvia huomattavia menoja. Kenttätyön toteuttaminen edellyttää suunnitteluvaiheesta alkaen merkittäviä työpanoksia sekä hankkeen yleissuunnittelusta ja koordinaatiosta vastaavassa Kansanterveyslaitoksessa että muissa hankkeen toteuttamiseen osallistuvissa organisaatioissa. Suunnittelu- ja valmisteluvaiheen jälkeen tarvitaan useiden vuosien ajan runsaasti voimavaroja aineiston käsittelyyn ja raportointiin, joka toteutetaan KTL:n koordinoimana hankkeen eri tutkimuslaitoksissa.

Kenttätutkimuksen toteuttamiseen ja raportointiin tarvittavan rahoituksen hankkiminen on elokuussa 2000 edelleen käynnissä.

Terveystarkastuksen tutkimuspisteet ja henkilöstö

Ryhmän vastuuhenkilö huolehtii myös loppuhaastatteluista, monista yhteyksistä ja käytännön asioista. Näiden 14 kenttätutkijan ohella kenttäryhmässä työskentelee 2 kotikäyntihoitajaa, jotka toimivat myös varahenkilöinä. Lisäksi tarvitaan henkilö, joka mm. auttaa vastuuhenkilöä, ohjaa asiakkaita ja järjestelee erilaisia käytännön asioita. Olisi toivottavaa, että tällainen henkilö saataisiin tutkimuksen ajaksi jokaiselta paikkakunnalta.

Kun kullakin viidellä tutkimusalueella työskentelee 16 henkilön kenttätyöryhmä, kenttähenkilöstön kokonaismäärä on 80. Heidän lisäkseen tarvitaan 2-3 varahenkilöä keskustoimistossa.

Arpo Aromaa, Helsinki | 15.8.2000

▲ sivun alkuun