Tutkimussuunnitelmat

• Tutkimussuunnitelman laatimisohje 
• Julkaisu- ja tekijäpolitiikka 

Oranssilla merkityissä julkaisuja
[→ julkaistu joko kokonaan tai osittain]

• ELINOLOT JA TERVEYS  1.1 →
• HENGITYS JA ALLERGIA  2.1 →
• INFEKTIOT  3.1 →
• LISÄÄNTYMISTERVEYS  4.1 →
• MIELENTERVEYS  5.1 →
• PALVELUJEN KÄYTTÖ  6.1 →
• SUUNTERVEYS  7.1 →
• SVT JA DIABETES  8.1 →
• TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN  9.1 →
• TOIMINTAKYKY  10.1 →
• TULES  11.1 →
• SYÖPÄ  (tyhjä)
• RUOAN KÄYTTÖ JA RAVINNONSAANTI  13.1 →
• TUTKIMUSSUUNNITELMIIN LIITTYVÄT
         LABORATORIOMÄÄRITYKSET  14.1 →
• MUUT TUTKIMUKSET  15.1 →

KOKOOMARAPORTIT

• 0.1 TERVEYS JA TOIMINTAKYKY SUOMESSA 
  [Terveys 2000 -tutkimuksen perustulokset]
• 0.2 HEALTH AND FUNCTIONAL CAPACITY IN FINLAND 
  [Baseline results of the Health 2000 survey]
• 0.3 TERVEYS 2000 Menetelmäraportti 
• 0.4 Nuorten aikuisten terveys 2001 
  [Terveys 2000 -tutkimuksen perustulokset 18-29-vuotiaiden terveydestä ja siihen liittyvistä tekijöistä]
• 0.5 Modelling Survey Participation Processes 
• 0.6 Methodology report. Health 2000 Surveys [pdf] 

ELINOLOT JA TERVEYS

Tuija Martelin  Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (Puheenjohtaja)
Tarja Nieminen  Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (Sihteeri)

→ 1.1 Yhteiset perusraportit

• 1.1.001 Elinolot, sosiaalinen asema ja terveys

→ 1.2 Muut tieteelliset julkaisut

→→ 1.2.1 Väestöryhmien väliset erot

• 1.2.1.001 Työikäisten hyvinvointi 
• 1.2.1.002 Socio-demographic differentials in functional capacity and need for help among the Finnish elderly in 1980 and 2000: changes and explanations 
• 1.2.1.003 Socio-demographic differentials in functional capacity and general health status among the Finnish middle-aged in 1980 and 2000: changes and explanations 
• 1.2.1.004 Parental socioeconomic status, childhood living conditions and own socioeconomic status as determinants of health in young adulthood 
• 1.2.1.005 Heikko terveys, huono-osaisuus ja kuntoutus 
• 1.2.1.006 Sosiaalinen pääoma ja suomen- ja ruotsinkilistern terveyserot 
• 1.2.1.007 Siviilisäätyjen väliset erot koetussa terveydessä - trendianalyysi 
• 1.2.1.008 Terveys siviilisäädyn ja asumismuodon mukaan 
• 1.2.1.009 Childhood living conditions and current living conditions as determinants of health behaviour in young adulthood 
• 1.2.1.010 Determinants of experimenting in cannabis in young adulthood 
• 1.2.1.011 Disability by marital status in nine European countries 
• 1.2.1.012 Health and lifestyle in Finns in Sweden and Finns in Finland compared with Swedes. A collaborative study using data from the Swedish Survey of Living Conditions and the Finnish Health 2000 Survey 
• 1.2.1.013 Elinolot pitkäaikaiseen laitoshoitoon siirtymisen ennustajina iäkkäillä 
• 1.2.1.013_1Rekisteritietojen käyttö pitkäaikaista laitoshoitoa saaneiden tunnistamisessa ja pitkäaikaiseen laitoshoitoon siirtymisen ennustaminen survey-tutkimuksen tiedoilla  
  - (1.2.1.013 Elinolot pitkäaikaiseen laitoshoitoon siirtymisen ennustajina iäkkäillä –tutkimuksen osahanke)
• 1.2.1.014 Lapsuuden elinolojen ja perhemallin yhteys lapsettomuuteen 

→→ 1.2.2 Työolot, työttömyys ja terveys

• 1.2.2.001 Pätkätyöläinen: elintavat, asenteet, terveys 
• 1.2.2.002 Tietotyöläinen: elintavat, asenteet, terveys 
• 1.2.2.003 Työn merkitys terveydelle 
• 1.2.2.004 Nuoret ja työ 
• 1.2.2.005 Sosiaalisen pääoman pysyvyys 
• 1.2.2.006 Liikuntarajoitteisten ihmisten elinolot ja toimeentulo 
• 1.2.2.007 Perhe, työ ja terveys - perherakenne, perhesuhteet ja työhön liittyvät tekijät koetun terveyden ja psyykkisen hyvinvoinnin määrittäjinä suomalaisilla 30-64 -vuotiailla naisilla 
• Työttömyyden yhteys terveyspalvelujen tarpeeseen ja käyttöön (ks. kohta 6.2.008 )
• 1.2.2.008 Labor Market Stress and Health Outcomes - an International Comparative Study 
• 1.2.2.009 Kuntien kotihoidon henkilöstön osaaminen 

→ 1.3 Väitöskirjat

• 1.3.001 Sosiaalinen pääoma ja terveyserot 
• 1.3.002 Siviilisäädyn ja asumismuodon mukaiset terveyserot 
• 1.3.003 Sosiaalinen pääoma, terveyskäyttäytyminen ja terveys Suomessa 
• 1.3.004 Determinants of health and health inequalities in young adulthood 

▲ sivun alkuun

HENGITYS JA ALLERGIA

Pekka Jousilahti  Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (Puheenjohtaja)
Sami Heistaro  Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (Sihteeri)

Sami Heistaro on virkavapaalla. Hai-ryhmän sihteerin tehtäviä hoitaa Samin virkavapauden ajan Tuula Vasankari  (TYKS).

→ 2.1 Yhteiset perusraportit

• 2.1.001 Hengityselinsairauksien esiintyvyys ja esiintyvyydessä tapahtuneet muutokset suomalaisessa väestössä - Terveys 2000- ja Mini-Suomi-tutkimusten tulosten vertailu 

→ 2.2 Muut tieteelliset julkaisut

• 2.2.001 Astman, kroonisen keuhkoputkitulehduksen ja keuhkoahtaumataudin esiintyvyys 
• 2.2.002 Spirometriatutkimusten tulosten raportointi 
• 2.2.003 Keuhkofunktion kehitys 20 vuoden aikana väestöotoksessa 
• 2.2.004 Alentuneen keuhkofunktion merkitys terveydelle ja toimintakyvylle 
• 2.2.005 Tupakoinnin ja seerumin kotiniinipitoisuuden yhteys keuhkoahtaumataudin ja keuhkosyövän ilmaantuvuuteen 
• 2.2.006 Atooppisen ihottuman, psoriasiksen ja käsi-ekseeman esiintyvyys ja riskitekijät suomalaisessa
  työikäisessä väestössä 
• 2.2.007 Tupakointi ja immunitetti 
• 2.2.008 Alfa-1 -antitrypsiinin puutos Suomessa 
• 2.2.009 Vasta-aine seulonnalla löydettyyn oireettomaan keliakiaan liittyvät riskit -allergiset sairaudet ja astma 
• 2.2.010 Consortium to study genome-wide association with lung function 
• 2.2.011 Astman ja allergian ilmiasun perinnöllisyyden selvitys 
• 2.2.012 Astma, keuhkoahtaumatauti ja sosioekonominen asema [pdf] 
• 2.2.013 COPD ja liitännäissairaudet [pdf] 

→ 2.3 Väitöskirjat

• 2.3.001 Keuhkoahtaumatautia sairastavan potilaan arkielämässä selviytyminen 

▲ sivun alkuun

INFEKTIOT

Petri Ruutu  Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (Puheenjohtaja)
Markku Kuusi  Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (Sihteeri)

→ 3.1 Yhteiset perusraportit

• 3.1.001 Aikuisväestön kurkkumätä- ja jäykkäkouristus-immuniteettitutkimus 

→ 3.2 Muut tieteelliset julkaisut

• 3.2.001 Vanhusten immuunipuolustus pneumokokkia vastaan 
• 3.2.002 Uusiutuvan erysipelaksen riskitekijät 
• 3.2.003 Yersinia enterocoliticalöydös - zoonoosin aiheuttaja vai merkityksetön ympäristöbakteeri? 
• 3.2.004 Äkilliselle vatsasairaudelle altistavat tekijät 
• 3.2.005 Suolistotulehduksia aiheuttavien kolibakteerien esiintyminen terveiden henkilöiden suolistofloorassa 
• 3.2.006 Kampylobakteeri- ja salmonellainfektion ilmaantuvuuden arviointi seroepidemiologisella menetelmällä 

→ 3.3 Väitöskirjat

• - -

▲ sivun alkuun

LISÄÄNTYMISTERVEYS

Päivikki Koponen  Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (Puheenjohtaja)
Pirkko Alha  Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (Sihteeri)

→4.1 Yhteiset perusraportit

• 4.1.001 Lisääntymisterveys Suomessa  

→4.2 Muut tieteelliset julkaisut

• 4.2.001 Reproduktiohistoria ja sydän ja verisuonitaudit  
• 4.2.002 Naisten raskauden keskeytyksen päätöksenteko 
• 4.2.003 Lisääntymisterveys ja elintavat: tutkimus elintapojen yhteydestä keskenmenoihin ja lapsettomuuteen 
• 4.2.004 Surveys on reproductive health problems in St. Petersburg, Estonia and Finland 
• 4.2.005 Fyysisen aktiivisuuden ja suhteellisen painon yhteys kuukautiskiertoon,
  raskauksien lukumäärään ja lapsettomuuteen 
• 4.2.006 Työn fyysisen kuormittavuuden yhteys lisääntymisterveyteen 
• 4.2.007 Raskauden ehkäisy ja yhteys pitkäaikaissairauksiin yli 30-vuotiailla naisilla  
• 4.2.008 Nuorten naisten raskauden ehkäisy 
• 4.2.009 Terveys ja imetys 
• 4.2.010 Tahaton lapsettomuus ja mielenterveys  
• 4.2.011 HRT:n käytön yhteydet hyvinvointiin 
• 4.2.012 Rintasyöpäpotilaan valtimoterveys 
• 4.2.013 Vasta-aine seulonnalla löydettyyn oireettomaan keliakiaan liittyvät riskit -hedelmättömyys 
• 4.2.014 Vaihdevuosi-ikäisten naisten oireet, elämänlaatu, elintavat ja liikunta  
• 4.2.015 Sukupuolisen kypsymisen tempovariaation geneettinen säätely  
• 4.2.015_1 Sukupuolisen kypsymisen tempovariaation genomilaajuinen kartoitus Elisabeth Widén, Suomen Molekyylilääketieteen Instituutti (FIMM)  
• 4.2.016 Reproductive history and risk of
  cardiovascular disease 
• 4.2.017 Naisen terveys keski-iässä tutkimuksen perusraportti 
• 4.2.018 Miten T2000 -aineisto ja syntymärekisteritieto vastaavat ja täydentävät toisiaan? 
• 4.2.019 Käsikauppalääkkeiden käyttö raskauden aikana [pdf] 

→4.3 Väitöskirjat

• 4.3.001 The role of men in Reproductive Health in Finland, Estonia and St. Petersburg 
• 4.3.002 Reproduktiohistoria ja sydän- ja verisuonitaudit 
• 4.3.003 Reproduktiohistoria ja sydän- ja verisuonitaudit (preeklampsian sairastaneiden naisten riski sairastua myöhemmin yleiseen atroskleroosiin) 
• 4.3.004 Vaihdevuosi-ikäisten naisten oireet, menopaussistatus ja elintavat 

▲ sivun alkuun

MIELENTERVEYS

Jouko Lönnqvist  Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (Puheenjohtaja)
Satu Viertiö  Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (Sihteeri)

→5.1 Yhteiset perusraportit

• 5.1.001 Mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys ja taustatekijät suomalaisessa väestössä
  Terveys 2000 -tutkimuksen valossa  

→5.2 Muut tieteelliset julkaisut

• 5.2.001 Psykoosit Suomessa (Psychoses in Finland) 
• 5.2.001_1 Psykoottiset häiriöt ja antipsykoottinen lääkitys Suomen vanhusväestössä 
  [osahanke 5.2.001]
• 5.2.002 Työuupumuksen yhteys mielenterveyden häiriöihin ja somaattisiin sairauksiin 
  [Terveys 2000 -tutkimuksen osahanke]
• 5.2.003 Nuorten aikuisten mielenterveys Suomessa 
  [Terveys 2000 -tutkimuksen osahanke (syventävä)]
• 5.2.003_1 Vakavien mielenterveyshäiriöiden ja psykoottisten oireiden esiintyvyys nuorilla aikuisilla Suomessa 
  [alahanke 5.2.003]
• 5.2.004 Ahdistuneisuushäiriöiden yhteys sydän- ja verisuonisairauksiin 
• 5.2.005 Alkoholiriippuvuuteen liittyvät tekijät suomalaisessa väestössä 
• 5.2.006 Mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöihin saatu hoito 
• 5.2.007 Mielialahäiriöiden geneettinen tausta 
• 5.2.008 Alkoholin käyttö, juomatavat ja koettu terveys: poikkileikkaustutkimus 
• 5.2.009 Alkoholin hyvä sieto
  ja alkoholiriippuvuuden esiintyvyys  
• 5.2.010 SAD: altistavat ja suojaavat tekijät
  • 5.2.010.1 SAD: yleisyys ja alueellinen vaihtelu Suomessa 
  • 5.2.010.2 SAD: kehon sisäisen kellon toiminta 
  • 5.2.010.3 SAD: ehdokasgeenien tutkiminen 
• 5.2.011 Nuorten aikuisten itsetuho ja siihen vaikuttavat tekijät 
• 5.2.012 Suomalaisten aikuisten terveyteen liittyvä elämänlaatu 
• 5.2.013 Mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöiden epidemiologiset riskitekijät  
• 5.2.014 Psyykkisten tekijöiden sekä somaattisten oireiden, sairauksien ja vaaratekijöiden riippuvuudet väestössä 
• 5.2.016 Aleksitymian esiintyvyys väestössä ja sen yhteydet terveyteen 
• 5.2.017 Vakava masennus, työ- ja toimintakyky ja sosiaaliturva I. Väestötutkimus työ- ja toimintakykyyn yhteydessä olevista taustatekijöistä. 
  [(korjattu) 26.5.2003/JKS]
• 5.2.018 Masennus ja työ- ja toimintakyky II. Masennuksesta kärsivien sosiaaliturvan tarve ja työkyvyttömyyttä ennustavat tekijät kahden vuoden seurannassa 
• 5.2.019 Masennuslääkkeiden käyttö Suomessa: väestötutkimus käyttäjistä, reseptimääräyskäytännöistä ja hoitosuositusten toteutumisesta 
• 5.2.020 Vakavaa mielenterveyshäiriöitä sairastavien somaattinen terveydentila ja somaattisiin sairauksiin saatu hoito 
• 5.2.021 Tavallisimpien mielenterveyden häiriöiden ja sydän- ja verisuonisairauksien välinen yhteys Terveys 2000 -projektissa 
• 5.2.022 Mielenterveydenhäiriöt isolaatissa 
• 5.2.023 GHQ-12:n käyttö depression psykometrisessä testauksessa 
• 5.2.024 Psykososiaaliset työolotekijät ja psyykkinen työkyky 5 vuoden seurannassa 
• 5.2.025 Tinnitus, aleksitymia ja masennus 
• 5.2.026 Schizophrenia and maternal-fetal genotype incompatibility: effects on cognition 
• 5.2.027 Uni, mielenterveys ja geenit 
• 5.2.027.1 Insomnian ja mielenterveyden häiriöiden esiintymiseen liittyvät tekijät väestötasolla 
• 5.2.027.2 Unen normaalin homeostaasin epidemiologinen tutkimus. Mitkä unen ja valveen piirteet alistavat mielenterveyden häiriöille? 
• 5.2.028 Ahdistuneisuushäiriöiden molekyyligeneettinen tausta 
• 5.2.029 Aleksitymian ja unettomuuden välinen yhteys 
• 5.2.030 Mielenterveys asumismuodon mukaan 
• 5.2.031 Mielenterveyden häiriöiden vaikutus myöhempään elämäntilanteeseen 20-vuoden seurannassa 
• 5.2.032 GHQ-12:n suhde elämänlaatuun somaattisissa ja psykiatrisissa häiriöissä 
• 5.2.033 Aleksitymian ja keliakian välinen yhteys 
• 5.2.034 LDL kolesteroli, C -reaktiivinen proteiini ja depressio 
• 5.2.035 Mielenterveys ja vaihtoehtoishoitojen käyttö 
• 5.2.036 Suomalaisten nuorten aikuisten ei-psykoottiset mielenterveyden häiriöt ja niihin liittyvä terveyspalvelujen käyttö 
• 5.2.037 Nuorten aikuisten ei-psykoottiset mielenterveyden häiriöt ja somaattinen sairastaminen 
• 5.2.038 Mielenterveyshäiriöitä seulovan K-10-instrumentin validointi suomalaisaineistossa 
• 5.2.039 Psykososiaaliset työolotekijät ja psyykenlääkkeiden käytön ilmaantuvuus 3 vuoden seurannassa 
• 5.2.040 Nuorten aikuisten työuraan vaikuttavat tekijät 
• 5.2.041 Vakavien mielenterveyshäiriöiden ja psykoosialttiuden neuropsykologiaa 
  • 5.2.041_1 Psykoosialttiuden neuropsykologiset korrelaatit yleisväestössä 
• 5.2.042 Työuupumus työuran aikana 
• 5.2.043 Skitsofreniapotilaiden negatiiviset oireet, kognitiiviset puutokset ja toimintakyky 
  [Terveys 2000 -aineistoon perustuva väestötutkimus]
• 5.2.044 Neuropsychological functioning in schizophrenia: a comparison of patients, first-degree relatives and population controls  
• 5.2.045 Nuorten aikuisten työ- ja toimintakyky sekä työuupumus, ja niiden yhteydet kognitiiviseen tiedonkäsittelyyn liittyviin toimintoihin 
• 5.2.046 Nuorten aikuisten psyykkisen oireilun esiintyvyys, pysyvyys ja muutos kolmen vuoden seurannassa, sekä pysyvyyteen ja muutokseen yhteydessä olevat tekijät 
• 5.2.047 Depressio, ahdistuneisuus ja
  kognitiivinen toimintakyky  
• 5.2.048 Psykoosit Suomessa (PIF), DNA 
• 5.2.049 Ehdokasgeenit mielialahäiriöiden, vuorokausirytmin ja unen homestaattisen säätelyssä (PIF-hanke) 
• 5.2.050 Ehdokasgeenit mielialahäiriöiden, vuorokausirytmin ja unen homestaattisen säätelyssä (NAPS-hanke) 
• 5.2.051 Skitsofreniaan liittyvä toimintakyvyn alenema - Terveys 2000 -aineistoon perustuva väestötutkimus 
• 5.2.052 Aleksitymia suomalaisilla vangeilla 
• 5.2.053 Työaika ja mielialan vuodenaikaisvaihtelu 
• 5.2.054 Tavallisimpien mielenterveyshäiriöiden ja stressin yhteydet Terveys 2000 -aineistossa 
• 5.2.055 Accelerated telomere shortening in response to work stress 
• 5.2.056 Työuupumus ja työkyky 5 vuoden seurannassa 
• 5.2.057 Työn psykososiaaliset tekijät, sosioekonominen asema ja mielenterveys 
• 5.2.058 Predictors, correlates, and consequences of alcohol, cannabis, and other illicit drug use
  among Finnish young adults  
• 5.2.059 Päihdepsykoosit ja psykoosia sairastavien komorbidit päihdehäiriöt Suomen aikuisväestössä  
• 5.2.060 Alkoholin riskikulutuksen prevalenssi 
• 5.2.061 Alkoholin riskikulutus: insidenssi, vaikutus kuolleisuuteen sekä riippuvuuden ja alkoholisairauksien syntyyn 
• 5.2.062 Kognitiivinen toimintakyky ja mielialan vuodenaikaisvaihtelu 
• 5.2.063 Mielialan vuodenaikaisvaihtelu ja metabolinen oireyhtymä 
• 5.2.064 Tsunamin jälkiseuraamusten psykososiaalinen hoito Suomessa 
• 5.2.065 Perheen ulkoisten ja sisäisten tekijöiden vaikutus elämänhallintaan 
• 5.2.066 Nuorten tupakointi, tupakkariippuvuus ja psyykkinen oireilu 
• 5.2.067 Mielialan vuodenaikaisvaihtelun suhde masennusoireisiin, psyykkiseen hyvinvointiin sekä valaistusolosuhteisiin 
• 5.2.068 Mielialan vuodenaikaisvaihtelun yhteys elintapoihin, käyttäytymiseen, toimintakykyyn sekä pitkäaikaissairastavuuteen 
• 5.2.069 Mielialan vuodenaikaisvaihtelu, masennus ja kolesteroli 
• 5.2.070 Alkoholin kulutukseen ja alkoholiriippuvuuteen liittyvä elämänlaatu 
• 5.2.071 Muutokset liikunnan määrässä ja laadussa masennuksen ennustajina nuorilla aikuisilla 
• 5.2.072 Muutokset liikunnan määrässä ja laadussa suisidaalisuuden ennustajina masentuneilla nuorilla aikuisilla 
• 5.2.073 Depressio, liikunta ja kortisoli 
• 5.2.074 Nuorten suomalaisten aikuisten elämänlaatu ja siihen vaikuttavat tekijät 
• 5.2.075 SGENE -Skitsofrenian ja siihen liittyvien piirreominaisuuksien geneettisen taustan selvittämiseen pyrkivä eurooppalainen monikeskustutkimus 
• 5.2.076 TAS-20 lomakkeeseen liittyvän psykometrisen ongelman tarkastelua 
• 5.2.077 Painon, painonkehityksen ja kehon koostumuksen yhteys eri mielenterveyden häiriöihin 
• 5.2.078 Työkyvyttömyyttä ennustavat tekijät masennustiloissa ja muissa mielenterveyden häiriöissä 
• 5.2.079 SCOFF-syömishäiriöseulan validointi nuorten aikuisten aineistossa 
• 5.2.080 Syömishäiriöiden esiintyvyys ja komorbiditeetti suomalaisten nuorten aikuisten keskuudessa 
• 5.2.081 Päihteiden, alkoholin ja tupakoinnin yhteys syömishäiriöihin 
• 5.2.082 Syömishäiriöiden vaikutus psyykkiseen hyvinvointiin ja toimintakykyyn 
• 5.2.083 Syömishäiriöoireilun vaikutus psyykkiseen hyvinvointiin ja toimintakykyyn 
• 5.2.084 SGENE 2 - Skitsofrenian ja siihen liittyvien piirreominaisuuksien alttius-geenien vaikutus psyykkiseen oireiluun, ei-psykoottisiin mielenterveyshäiriöihin ja kognitiiviseen suoriutumiseen suomalaisväestössä 
• 5.2.085 Aikuisiän masennukselle altistava kasvuympäristö 
• 5.2.086 Masennuksen, ahdistuneisuuden tai alkoholinkäytön häiriöistä kärsivien ruoan käyttö ja ravintoaineiden saanti 
• 5.2.087 Skitsofrenian neuropsykologia 
• 5.2.088 Metabolinen oireyhtymä ja sen riskitekijät ei-psykoottisissa häiriöissä 
• 5.2.089 Psykiatrinen lääkitys ja metabolinen ja kardiovaskulaarinen sairastuvuus 
• 5.2.090 Alexithymia in populations from several language groups 
• 5.2.091 Kalan käytön ja kalaperäisen seerumin n3-rasvahappojen yhteys koettuun terveyteen ja henkiseen hyvinvointiin  
• 5.2.092 Rasvahappojen ja kroonisen tulehduksen merkkiaineiden yhteys psykoosisairauksiin 
• 5.2.093 Työttömyys ja psyykkinen hyvinvointi 
• 5.2.094 Psykoosisairauksien metabolomiset yhteydet 
• 5.2.095 The length of education on mental health. Evidence from Finland’s comprehensive school reform 
• 5.2.096 Unen, vuodenaikaisuuden ja mielialan säätelyyn liittyvien tekijöiden genominlaajuinen kartoitus 
• 5.2.097 Depression ja uniapnean yhteys 
• 5.2.098 Perinnöllisten tekijöiden yhteys aleksitymiaan – muovaako aleksitymia perinnöllisten tekijöiden yhteyttä metaboliseen oireyhtymään? 
• 5.2.099 Psykoosisairauksien alttiusgeenit 
• 5.2.099_01 Psykoosisairauksien ja psykoottistyyppisen oireilun alttiusgeenit 
• 5.2.0100 Työuupumuksen yhteys kuolleisuuteen 
• 5.2.0101 Yksilöllisten tekijöiden osuus työuupumuksessa 
• 5.2.0102 Nuorten aikuisten masennuksen hoito Suomessa 
• 5.2.0103 Ennenaikainen telomeerien lyhentyminen ahdistuneisuushäiriöissä 
• 5.2.0104 Telomeerien lyheneminen työuupumuksen yhteydessä 
• 5.2.0105 Alkoholismialttiuden geneettinen tausta 
• 5.2.106 Aleksitymian yhteys sairastavuuteen ja kuolleisuuteen 
• 5.2.107 Unihäiriöiden ja depressiivisyyden yhteisesiintyvyys, determinantit ja yhteydet sydän- ja verisuonitautien riskiin 
• 5.2.108 Kuolleisuus mielenterveyshäiriöissä 
• 5.2.109 Somaattinen sairastavuus psykoosisairauksissa - Terveys 2000 -aineistoon perustuva väestötutkimus 
• 5.2.110 Suunterveys psykoosisairauksissa - Terveys 2000 -aineistoon perustuva väestötutkimus 
• 5.2.111 Kuolleisuus psykoosisairauksissa ja sen riskitekijät 
• 5.2.112 Itsemurhan riskitekijät psykoosia sairastavilla 
• 5.2.113 Health-related quality of life, happiness and chronic conditions 
• 5.2.114 Genomiikan ja metabolomiikan yhteydet psykoosisairauksissa 
• 5.2.115 Suicidal behaviours in women’s reproductive life: from puberty to postmenopause 

→ 5.3 Väitöskirjat

• 5.3.001 Elämänlaatu psykooseissa ja muissa mielenterveyden häiriöissä 
  [Terveys 2000 -aineistoon perustuva väestötutkimus]
• 5.3.002 Psykoosien elinaikainen prevalenssi ja sen alueellinen vaihtelu Suomessa 
• 5.3.003 Bipolaarihäiriön etiologia: neuropsykologiset häiriöt sairauden endofenotyyppeinä 
• 5.3.004 Alexithymia in the general population - Alexitymia normaaliväestössä 
  [Terveys 2000 -aineistoon perustuva väestötutkimus]
• 5.3.005 Nuorten suomalaisten aikuisten masennus- ja ahdistuneisuushäiriöihin liittyvät kognitiiviset muutokset ja niihin yhteydessä olevia tekijöitä 
• 5.3.006 Skitsofreniaan ja muihin psykooseihin liittyvä toimintakyvyn alenema 
  [Terveys 2000 -aineistoon perustuva väestötutkimus]
• 5.3.007 Mental health among ageing Somali immigrants in Finland: meaning, prevalence and determinants of mental health problems  
• 5.3.008 (Sini Lähteenmäen väitöskirja. Katso suunnitelmat 5.2.079 – 5.2.083)
• 5.3.009 Nuorten aikuisten ei-psykoottisten häiriöiden hoito Suomessa 

▲ sivun alkuun

PALVELUJEN KÄYTTÖ

Unto Häkkinen  Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (Puheenjohtaja)
Pirkko Alha   Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (Sihteeri)

→ 6.1 Yhteiset perusraportit

• 6.1.001 Perusraportti terveyspalvelujen käytöstä tärkeimpien taustamuuttujien suhteen Terveys 2000 -tutkimuksessa  

→ 6.2 Muut tieteelliset julkaisut

• 6.2.001 Tyydyttämätön terveyspalvelujen tarve ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus terveydenhuollossa 
• 6.2.002 Palvelujen käyttö, tarve ja kustannukset ja terveyteen liittyvä elämänlaatu
  tärkeimmissä sairausryhmissä  
• 6.2.003 Can differences in treatment between SES-groups be explained by differences in comorbidity or disease severity in treatment of coronary hearth disease 
• 6.2.004 Pathways to treatment as narrative descriptions 
• 6.2.005 Sairaan- ja terveydenhoitajien osuus terveyspalveluissa - ketkä käyttävät hoitajapalveluja?  
• 6.2.006 Lisääntymisterveyden merkitys naisten terveyspalvelujen käytössä  
• 6.2.007 Syöpien varhaistoteamisen käytännöt 
• 6.2.008 Työttömyyden yhteys terveyspalvelujen tarpeeseen ja käyttöön 
• 6.2.009 Miesten HT:n ja vanhenemisen hoitamisen käytön diffuusio, nykyisyys ja tulevaisuus peilattuna naisten HT:n käytön diffuusioon 
• 6.2.010 Työterveyshuollon palvelujen käyttö ja siihen yhteydessä olevat tekijät 
• 6.2.011 Terveydenedistämispalvelujen kysynnän terveystaloustieteellinen mallintaminen 
• 6.2.012 Astmalääkkeiden käyttö olympiaurheilijoilla 
• 6.2.013 Suomalaisten olympiaurheilijoiden lääkkeiden käyttö 
• 6.2.014 Olympiaurheilijoiden käyttämät lisäravinteet 
• 6.2.015 Työ ja terveys 2003 
• 6.2.016 Suomalaisten luontaistuotteiden käyttö vuosina 1995 ja 2000 
• 6.2.017 Hoidontarpeen tyydyttyminen tärkeimmissä kansansairauksissa 
• 6.2.018 Aluekohtainen yksityisten ja julkisten lääkäripalvelujen käyttö Manner-Suomessa pienalue-estimointia hyödyntäen 
• 6.2.019 Vasta-aine seulonnalla löydettyyn oireettomaan keliakiaan liittyvät riskit - oireettoman keliaakikon terveyspalvelujen käyttö 
• 6.2.020 The profile of inequity in health and health care utilization among reproductive age women in St. Petersburg. Comparative analysis with neighboring Finland and Estonia 

→ 6.3 Väitöskirjat

• 6.3.001 Miesten vaihdevuosien hormonihoito: lääkehoito yksilön yhteiskunnallisena valintana 
• 6.3.002 Suomalaisten huippu-urheilijoiden lääke- ja nautintoaineiden sekä lisäravinteiden käyttö 

▲ sivun alkuun

SUUNTERVEYS

Anne Nordblad  STM (Puheenjohtaja)
Liisa Suominen-Taipale  Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (Sihteeri)

→ 7.1 Yhteiset perusraportit

• 7.1.001 Suomalaisten aikuisten suunterveys -perusraportti 

→ 7.2 Muut tieteelliset julkaisut

→→ 7.2.1 Suun tutkimusmenetelmät

• 7.2.1.001 Suun terveystutkimuksen menetelmät 
• 7.2.1.002 Variability in dentists' diagnoses on oral state of adults 
• 7.2.1.003 Radiologisen tutkimuksen laatu 

→→ 7.2.2 Hammashoitopalvelujen käyttö

• 7.2.2.001 Suunterveyden yhteys suun terveyspalvelujen käyttöön suomalaisessa aikuisväestössä 
• 7.2.2.002 Hammashoitopalvelujen käyttö ja käyttötapaan vaikuttavat tekijät  

→→ 7.2.3 Suun terveydentila

• 7.2.3.001 Parodontaalisairauksien esiintyvyys ja vertailu Mini-Suomi aineistoon 
• 7.2.3.002 Hampaiden kiinnityskudossairauksien ja reikiintymisen välinen yhteys  
• 7.2.3.003 Eräiden yleissairauksien ja/tai niiden riskitekijöiden yhteys marginaalisen ja periapikaalisen parodontiumin tulehduksiin  
• 7.2.3.004 Ravintoaineiden saannin vaikutus hampaiston ja hampaiden kiinnitys-kudosten tilaan  
• 7.2.3.005 Osteoporoottisten muutosten ja osteoporoosin hoidossa käytettävän lääki-tyksen vaikutus hampaiston ja hampaiden kiinnityskudosten tilaan 
• 7.2.3.006 Dementia ja suun terveys ikääntyneillä  
• 7.2.3.007 Leukoplakian, erytroplakian ja lichentyyppisten suun limakalvomuutosten esiintyvyys suomalaisessa
  aikuisväestössä  
• 7.2.3.008 Limakalvomuutosten esiintyvyys hammasproteesien käytön yhteydessä suomalaisessa aikuisväestössä  
• 7.2.3.009 Suomalaisten aikuisten purennan piirteiden ja poikkeaminen esiintyvyys  
• 7.2.3.010 Purennan poikkeamien yhteys suun ja purennan terveyteen sekä koettuun haitta-asteeseen  
• 7.2.3.011 Laitosten ulkopuolella asuvien kehitysvammaisten suun terveys, palvelujen käyttö ja toteutunut hoito 
• 7.2.3.012 Subjektiivisen ja objektiivisen suun terveyden ja hoidon tarpeen yhtäpitä-vyys  
• 7.2.3.013 Chewing capacity in the dentate adults in Finland 
• 7.2.3.014 Lapsuuden elinolot koetun suunterveyden, koetun hoidontarpeen ja suun terveyskäyttäytymisen määrittäjinä nuoressa aikuisuudessa 
• 7.2.3.015 Dental status in relation to nutrient intake and nutritional status in older people 
  [Suunterveyden yhteys ravinnon käyttöön ja ravitsemustilaan iäkkäillä]
• 7.2.3.016 Lääkkeiden käytön yhteys koettuun suunterveyteen ikääntyneillä 
• 7.2.3.017 Koherenssin tunne purentaelimen toimintahäiriöiden taustalla 
• 7.2.3.018 Yleisterveydellisten riskitekijöiden kasautuminen parodontiittipotilailla 
• 7.2.3.019 Tupakointi sekoittavana tekijänä parodontiitin ja yleisterveyden välisissä yhteyksissä 
• 7.2.3.020 Vasta-aine seulonnalla löydettyyn oireettomaan keliakiaan liittyvät riskit -suuoireet  
• 7.2.3.021 Seurantatutkimus lihavuudesta parodontiitin riskitekijänä  
• 7.2.3.022 Hampaiden määrän yhteys parodontiumin terveyteen ja yleisterveyteen  
• 7.2.3.023 Parodontiitin riskitekijät ikääntyneillä 
• 7.2.3.024 Parodontiitin ja lihavuuden yhteys 
• 7.2.3.025 Periodontal Inflammatory Burden Index (PIBI) kroonisen parodontiitin aiheuttaman tulehduskuorman arvioinnissa  
• 7.2.3.026 Parodontiitin ja raskaudenaikaisten komplikaatioiden yhteys 
• 7.2.3.027 Parodontiumin tulehdusten yhteys kaulavaltimon varhaisiin ateroskleroottisiin muutoksiin (intima-media paksuus, elastisuus ja plakit)  

→→ 7.2.4 Hammashoitopelko

• 7.2.4.001 Prevalence of dental anxiety among adult Finns 
• 7.2.4.002 Dental anxiety in relation to the use of oral health services and self-reported oral health habits
  among adult Finns 
  [Hammashoitopelon yhteys suun terveyspalvelujen käyttöön ja itseraportoituun suun terveystapoihin suomalaisessa aikuisväestössä]
• 7.2.4.003 Dental anxiety in relation to oral health, oral self care and psychosocial factors among adult Finns 
  [Hammashoitopelon yhteys suun terveyteen, itsehoitoon sekä psykososiaalisiin tekijöihin suomalaisessa aikuisväestössä]
• 7.2.4.004 Dental anxiety in relation to other mental disorders and as a reason for refusal or incompletion of oral health examination among adult Finns in Health 2000 survey 
  [Hammashoitopelon yhteys muihin mielenterveyshäiriöihin ja suun terveystarkastuksesta kieltäytymiseen Terveys 2000 tutkimuksessa]

→→ 7.2.5 Vertailut Mini-Suomi -tutkimukseen

• 7.2.5.001 Twenty-year changes in dental health of 30- to 60-year-olds in Finland 
• 7.2.5.002 Hammashoitopalvelujen käyttötavan muutokset verrattuna Mini-Suomi -tutkimukseen  

→→ 7.2.6 Radiologiset tutkimukset

• 7.2.6.001 Puhkeamattomat hampaat hampaattomilla ja hampaallisilla suomalaisilla aikuisilla 
• 7.2.6.002 Occurrence and quality of endodontic treatments in the dentate adults in Finland  
• 7.2.6.003 Yläleuan molaari- ja premolaarialueen syvien vertikaalisten luutaskujen ja periapikaalisulaumien yhteys poskiontelolöydöksiin  
• 7.2.6.004 Luunsisäiset hammasperäiset tulehduspesäkkeet ja kohonnut CRP 
• 7.2.6.005 Kysta- ja tuumorimaiten muutosten esiintyvyys panoraamakuvissa 
• 7.2.6.006 Panoraamakuvista havaitun hampaattoman alaleuan alveoliluuatrofian ja osteopenian suhde 
• 7.2.6.007 Hampaiden lukumäärän vaikutus alaleuan goniaalikulman suuruuteen ja kondyylin/ramuksen korkeuteen 
• 7.2.6.008 Hammaspuutosten ja proteettisesti korvattujen hampaiden osuus purentaelimistön toimintahäiriöissä (temporomandibular disorders, TMD) 

→→ 7.2.7 Suun omahoito

• 7.2.7.001 Oral hygiene habits in relation to self-perceived oral health in the dentate adults in Finland  
• 7.2.7.002 Between meals sugar-use in relation to self-perceived oral health in the dentate adults in Finland  
• 7.2.7.003 Oral health behavior in the dentate adults
  in Finland  
• 7.2.7.004 Dental health in relation to OHB in the dentate adults in Finland  
• 7.2.7.005 Oral hygiene in relation to OHB in the dentate adults in Finland  

→→ 7.2.8 Sylkitutkimukset

• 7.2.8.001 Parodontiitin patogeenien kantajuus ja sen suhde immunologiseen vasteeseen, suun terveydentilaan ja terveyskäyttäytymiseen sekä yleisterveyteen 
• 7.2.8.002 Syljen mikrobiologiset löydökset ja suun kliininen ja röntgenologinen terveydentila sekä terveyskäyttäytyminen 
• 7.2.8.003 Seerumin vasta-aineet parodontiitin patogeeneille ja kliininen parodontaalistatus 
• 7.2.8.004 Porphyromonas gingivalis -bakteerin kantajuuden kvantitatiivinen määritys ja sen yhteys systeemiseen immunologiseen vasteeseen ja hampaallisuuteen ja parodontaaliseen terveydentilaan 

→7.3 Väitöskirjat

• 7.3.001 Oral health related quality of life among adult Finns 
• 7.3.002 Mielenterveysongelmista kärsivien suun terveys 
• 7.3.003 65-vuotta täyttäneiden suunterveys, terveystavat ja hoidontarve suhteessa päivittäisistä toimista selviämiseen 
• 7.3.004 Purentaelimen toimintahäiriöt suomalaisessa aikuisväestössä ja siihen liittyvät tekijät 
• 7.3.005 -
• 7.3.006 Suomalaisen aikuisväestön hammasterveyskäyttäytymisen suojaavat ja
  heikentävät tekijät 
• 7.3.007 Kyyninen epäluottamus suunterveyden kokemista ja hammasterveyskäyttäytymistä määrittävänä tekijänä 
• 7.3.008 Dental anxiety in relation to the oral health, oral health habits, use of oral health services and psychosocial factors among adult Finns 
• 7.3.009 Role Of Sense Of Coherence In The Relationship Between Socio-Economic Status And General And Oral Health Outcomes In Finnish Adults 
  [pdf]
• 7.3.010 Periodontal infection and overweight (Parodontaali-infektio ja ylipaino) 
• 7.3.011 Parodontaali-infektion, metabolisen oireyhtymän, diabeteksen sekä matala-asteisen systeemisen inflammaation väliset yhteydet 

▲ sivun alkuun

SVT JA DIABETES

Antti Jula  Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (Puheenjohtaja)
Veikko Salomaa  Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (Varapuheenjohtaja)
Eija Viholainen  Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (Sihteeri)

→8.1 Yhteiset perusraportit

• 8.1.001 Verenkiertoelinsairaudet Suomessa 
• 8.1.002 Diabetes Suomessa 

→ 8.2 Muut tieteelliset julkaisut

→→ 8.2.1 Vaaratekijät

• 8.2.1.001 Elintavat, kohonnut verenpaine ja perintötekijät valtimotaudin vaaratekijöinä suomalaisilla 
• 8.2.1.002 Kotona mitattu verenpaine valtimotaudin vaaratekijänä 
• 8.2.1.003 Kotona mitatun verenpaineen viitearvot (T2000) 
• 8.2.1.004 Kohonneen verenpaineen esiintyvyys ja hoitoisuus eri mittausmenetelmin arvioituna 
• 8.2.1.005 Kohonneen verenpaineen lääkehoidon rationaalisuus diabetesta ja metabolista oireyhtymää sairastavilla 
• 8.2.1.006 Valkotakkihypertension esiintyvyys, yhteys perimä- ja ympäristötekijöihin, muihin sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijöihin ja ennusteeseen 
• 8.2.1.007 Vasemman kammion hypertrofian esiintyvyys, yhteys perimä- ja ympäristötekijöihin ja verenpaineeseen 
• 8.2.1.008 Aleksitymia kohonneen verenpaineen ja sydän- ja verisuonisairauksien indikaattorina ja ennustajana 
• 8.2.1.009 Hyperkolesterolemian hoidon tarpeet 
• Reproduktiohistoria ja sydän- ja verisuonitaudit
  [ks. kohta 4.2.001 ]
• 8.2.1.011 Hapettuneiden lipidi-epitooppien aiheuttaman immuunivasteen sekä hapettuneen LDL:n ja kaulavaltimoiden ateroskleroosin välinen yhteys 
• 8.2.1.012 Seerumin greliinin sekä greliinigeenin ja greliini-reseptorigeenin polymorfioiden, seerumin leptiinin, leptiini-reseptorigeenin polymorfioiden sekä seerumin resistiinin ja resistiinigeenin polymorfioiden yhteys lihavuuteen, valtimotautien vaaratekijöihin ja kaulavaltimon ateroskleroosiin 
• 8.2.1.013 Kolesterolin (CETP) ja fosfolipidien (PLTP) kantajaproteiinien yhteydet kaulavaltimoiden ateroskleroosiin 
• 8.2.1.013b Selective determination of the low-active and high-active forms of phospholipid transfer protein (PLTP): mass and activity in a random healthy Finnish population 
• 8.2.1.014 LDL- ja HDL -partikkeleiden koko ja ateroskleroosi  
• 8.2.1.014_1 Hyytymistekijä 13-aktiivisuuden mittaus henkilöiltä, joilla on joko korkea tai matala HDL-kolesteroli 
• 8.2.1.015 Rasvahappojen yhteys valtimotaudin vaaratekijöihin ja kaulavaltimon ateroskleroosiin 
• 8.2.1.016 Sykkeen ja verenpaineen lyhytaikaisen vaihtelun ja baroreseptoriheijasteen yhteys valtimotaudin vaaratekijöihin ja kaulavaltimon ateroskleroosiin 
• 8.2.1.017 Perinteisten ateroskleroosin vaaratekijöiden, insuliiniresistenssin ja huonontuneen glukoosin siedon yhteys hemodynamiikkaan (valtimokomplianssiin), endoteelifunktioon ja autonomiseen säätelyyn 
• 8.2.1.018 Hemodynamiikan, erityisesti valtimokomplianssin, endoteelifunktion ja autonomisen säätelyn yhteys kaulavaltimon ateroskleroosiin 
• 8.2.1.019 Autonomisen säätelyn yhteys endoteelifunktioon ja valtimokomplianssiin 
• 8.2.1.020 Hyytymistekijöiden yhteys ateroskleroosiin 
• 8.2.1.021 Suun mikrobisto, parodontiumin tulehdukset ja yleissairaudet 
• 8.2.1.022 Parodontiumin tulehdukset ja verenkiertoelinsairaudet ja diabetes 
• 8.2.1.023 Vaskulaarisen adheesioproteiinin (sVAP) yhteys diabetekseen 
• 8.2.1.024 Perinteisten vaaratekijäin yhteys kaulavaltimon ateroskleroosiin 
• 8.2.1.025 Verenpaineen ja vasemman kammion hypertrofian yhteys kaulavaltimon ateroskleroosiin 
• 8.2.1.026 Insuliiniresistenssin, huonontuneen glukoosin siedon ja diabeteksen yhteys ateroskleroosiin 
• 8.2.1.027 Metabolisen oireyhtymän yhteys kaulavaltimon ateroskleroosiin 
• 8.2.1.028 Fyysisen aktiivisuuden yhteys kaulavaltimon ateroskleroosiin sokeriaineenvaihdunnan häiriössä 
• 8.2.1.029 Myomien suhde verenkiertoelinsairauksien vaaraan 
• 8.2.1.030 DNA-saanto ja verenkiertoelinsairaudet 
• 8.2.1.031 Fyysisen aktiivisuuden (ja terveyskunnon) yhteys metaboliseen oireyhtymään 
• 8.2.1.032 Verenpaineen muutokset iän mukana tyypin 1 diabeetikoilla ja vertailuaineistossa 
• 8.2.1.033 Seerumin lipidien (kolesteroli, LDL-kolesteroli, HDL-kolesteroli, triglyseridit) yhteys kaulavaltimon ateroskleroosiin ja valtimokomplianssiin 
• 8.2.1.034 Body composition assessment with segmental multifrequency bioimpedance method (Kehonkoostumuksen arviointi segmentaalisella monitaajuus bioimpedanssi menetelmällä 
• 8.2.1.035 Kehon koostumus suomalaisilla 2000-luvun alussa 
• 8.2.1.036 Tyypin 2 diabeteksen ja terveiden verrokeiden geneettiset taustatekijät 
• 8.2.1.037 C-reaktiivisen proteiinin (CRP) ja tulehdusta säätelevien geenivaihtelujen, näiden yhdistelmien sekä haplotyyppien yhteys CRP tasoihin, hemodynamiikkaan, kaulasuonten ultraäänilöydöksiin (intima-mediapaksuus ja komplianssi) ja sepelvaltimotaudin riskitekijöihin 
• 8.2.1.038 Ruokavaliotyyppien yhteys fenoliyhdisteiden seerumipitoisuuksiin sekä endoteelifunktioon ja kaulavaltimon ateroskleroosiin 
• 8.2.1.038_1 Kasvisvoittoisen ruokavalion ja ravinnonsaannin yhteys SVT riskin indikaattoreihin: typpioksidiin ja katekoli-I-metyylitransgeraasiin liittyvien geenien polymorfioiden merkitys 
• 8.2.1.039 Perinnöllisten tekijöiden yhteys kaulavaltimon ateroskleroosin kehitykseen - Ateroskleroosiin liittyvät DNA -tutkimukset T2000:ssa 
• 8.2.1.039_1 SVT+D täydentävän tutkimuksen genominlaajuinan kartoitus (8.2.1.039 -suunnitelman täsmennys) 
• 8.2.1.039_2 Perinnöllisten tekijöiden yhteys ateroskleroosin vaaratekijöihin ja kaulavaltimon ateroskleroosin kehitykseen - Ateroskleroosiin liittyvät DNA –tutkimuksetT2000:ssa 
• 8.2.1.040 Ionikanavasairauksien geenitutkimus 
• 8.2.1.041 Genetic vulnerability to metabolic syndrome 
• 8.2.1.042 Kohonneen verenpaineen lääkehoidon rationaalisuus sepelvaltimotautipotilailla 
• 8.2.1.043 Kohonneen verenpaineen lääkehoidon rationaalisuus vasemman kammion hypertrofiaa sairastavilla.  
• 8.2.1.044 Kohonneen verenpaineen lääkehoidon rationaalisuus astmapotilailla 
• 8.2.1.045 Lääkitsemättömien hypertensiopotilaiden kokonaisriskin arviointi 
• 8.2.1.046 Kohonneen verenpaineen lääkehoidon eroavaisuudet suuren ja matalan riskin potilailla 
• 8.2.1.047 LDL-hapetusta estävän paraoksonaasi entsyymin aktiivisuuden (antioksidatiivinen potientiaali) ja HDL-tasojen välinen yhteys suomalaisessa väestössä 
• 8.2.1.048 Indoliamiini 2, 3-dioksigenaasi (IDO) -välitteinen immuuniregulaatio ateroskleroosissa 
• 8.2.1.049 Muutokset verenpainetasossa sekä verenpainetaudin tietoisuudessa, hoitoisuudessa ja
  hoitotasapainossa 1980-2000. 
• 8.2.1.050 Kalan Käyttö ja omega-3 rasvahappojen, dioksiinin ja metyylielohopean pitoisuudet plasmassa: validointitutkimus  
• 8.2.1.051 Kotona mitatun verenpaineen yhteys valtimojäykkyyteen 
• 8.2.1.052 Kalarasvojen yhteys valtimotaudin vaaratekijöihin ja kaulavaltimon ateroskleroosiin 
• 8.2.1.053 Viimeaikaisissa Genome-wide association (GWA) tutkimuksissa löytyneiden sepelvaltimotautiin voimakkaasti assosioituvien uusien geenivarianttien yhteys kaulavaltimon varhaisiin ateroskleroottisiin muutoksiin (intima-media paksuus, elastisuus ja plakit) sekä ateroskleroosin vaaratekijöihin 
• 8.2.1.054 FKH ja LCT sydän- ja verisuonitaudeissa 
• 8.2.1.055 Lihavuudelle altistavat ja lihavuudelta suojaavat geenimuutokset Terveys 2000-aineistossa 
• 8.2.1.056 Oireellisen kaulavaltimoateroskleroosiin liittyvien geenien ilmentymismuutoksien genomisen
  taustan selvittäminen 
• 8.2.1.057 Apolipoproteiini E genotyypin ja amyloidin kertymisen merkitys Alzheimerin taudin varhaisessa erotusdiagnostiikassa 
• 8.2.1.058 Genetic Variants Predisposing to Severe Arrhythmias and Sudden Cardiac Death 
• 8.2.1.059 Liukoinen VAP-1 ja metabolinen syndrooma 
• 8.2.1.060 Glukoosinsiedon taso Terveys 2000:n kenttätutkimukseen osallistuneilla 
• 8.2.1.061 ApoE-epsilon genotyyppaus Terveys 2000-aineistossa 
• 8.2.1.062 Kardiovaskulaaristen riskitekijöiden esiintyminen maksansiirtopotilailla verrattuna normaaliväestöön. 
• 8.2.1.063 ApoE-epsilon genotyyppi ja kognitiivinen toimintakyky 
• 8.2.1.064 Metabolisen oireyhtymän yhteys a) kardiovaskulaaritaudin prevalenssiin (baseline) sekä b) kardiovaskulaaritapahtumien ja diabeteksen insidenssiin prospektiivisessa seurannassa 
• 8.2.1.065 Public Health Genomics to Practice in Cardiovascular diseases – making sense and use of random associations in the “gray area” 
• 8.2.1.066
  [tiedot puuttuvat | linkki tulossa]
• 8.2.1.067 Rasvabiopsioiden trankriptioprofiilianalyysi ’8.2.1.014 LDL- ja HDL-partikkeleiden koko ja ateroskleroosi’ –tutkmuksen aineistosta 
• 8.2.1.068 Parantavatko CRP ja apoB/apoA1-suhde kardiovaskulaaritapahtuman riskin ennustamista yli sen mitä voidaan ennustaa perinteisillä riskitekijöillä? 
• 8.2.1.069 GWA-tutkimuksissa infarktiin assosioituviksi todettujen varianttien yhdysvaikutukset ympäristötekijöiden ja sukupuolen kanssa 
• 8.2.1.070 Varhaisten valtimomuutosten ja niiden riskitekijöiden perinnöllisyys: Terveys 2000 ja lasten monikeskustutkimuksen (LASERI) koko perimänlaajuisten geenikartoitusten päätulosten varmistaminen kahdessa riippumattomassa aineistossa ja yksittäisissä aineistoissa merkitsevyydeltään rajalla olevien tulosten merkityksen selvittäminen yhdistetyssä aineistossa
  [tiedot puuttuvat | linkki tulossa]
• 8.2.1.071 The concentration of DHEA-FAE and E2-FAE in fat tissue and blood in low- and high-HDL subjects
  The application for the permission of using the samples of Health 2000 Health Examination survey, Finland
  [tiedot puuttuvat | linkki tulossa]
• 8.2.1.072 Kotimittauksella todetun naamioidun verenpaineen esiintyvyys, yhteys valtimotaudin vaaratekijöihin, valtimotautitapahtumiin ja kuolemiin
  [tiedot puuttuvat | linkki tulossa]
• 8.2.1.073 Kotona mitatun verenpaineen vaihtelun syyt ja kliininen merkitys
  [tiedot puuttuvat | linkki tulossa]
• 8.2.1.074 Pentraksiini 3:n (PTX3) genetiikan ja plasmatasojen yhteys kaulasuonten ultraäänimuuttujiin (intima-media paksuus ja komplianssi), hemodynamiikkaan, sepelvaltimotaudin, riskitekijöihin sekä sydän- ja verisuonitapahtumiin. 
• 8.2.1.075 Tupakoinnin ja nikotiiniriippuvuuden genomin laajuinen kartoitus 
• 8.2.1.076 Hypotyreoosin esiintyvyys, syyt, yhteys SVT-vaaratekijöihin, ateroskleroosiin ja valtiotautitapahtumiin 
  (ks. tutkimussuunnitelmaan 8.2.1.039_2 )
• 8.2.1.077 Geeni-ympäristövaikutusten selvittäminen sydäntauti-, aivoinfarkti- ja diabetesriskiin Finriski-aineistoissa 
• 8.2.1.078 Terveys 2000-aineistosta analysoidun genominlaajuisen genotyyppitiedon käyttö kontrolliaineistona intracerebraarlitsen aneurysmien alttiusgeenien tunnistamisessa
• 8.2.1.079 Seerumin NMR-metabonomiikkamääritysten yhteydet sepelvaltimotaudin riskitekijöihin, perintötekijöihin, hemodynamiikan parametreihin, kaulasuonten ultraäänimuuttujiin sekä sydän- ja verisuonitautitapahtumiin
• 8.2.1.080 Lipoprotein accumulation in atherosclerosis: molecular mechanisms governing lipoprotein aggregation and fusion
  The application for the permission of using the samples of Health 2000 Health Examination survey, Finland 
• 8.2.1.081 Statiinia käyttävien henkilöiden terveyskäyttäytymisen ja statiiniadherenssin eri tasojen assosiaatiot- ulkoinen validaatiotutkimus.
• 8.2.1.082 Matemaattisesti estimoitujen lipoproteiinifraktioiden sisältämien lipidien ja apolipoproteiinien konsentraatioiden yhteydet sepelvaltimotaudin riskitekijöihin, perintötekijöihin, hemodynamiikan parametreihin, kaulasuonten ultraäänimuuttujiin sekä sydän- ja verisuonitautitapahtumiin ja kuolleisuuteen 
• 8.2.1.083 Selittääkö ravinto (erityisesti kasvisten runsas kulutus) kromosomi 9p21 alueen SNPseihin yhdistyvien sydän- ja verisuonitautien riskiä  
• 8.2.1.084 Telomeeripituuden merkitys monitekijäisten sairauksien etiologiassa  
• 8.2.1.085 Associations of Known Blood Pressure-Related Genotypes with Cardiovascular and Renal Outcomes in a Prospective Setting  

→→ 8.2.2 Sairastavuus

• 8.2.2.001 Sepelvaltimotaudin vallitsevuus suomalaisilla 
• 8.2.2.002 EKG-löydökset suomalaisilla 
• 8.2.2.003 Sepelvaltimoihin kohdistuneiden toimenpiteiden vallitsevuus suomalaisilla 
• 8.2.2.004 Sydämen vajaatoiminnan vallitsevuus suomalaisilla 
• 8.2.2.005 Vasemman kammion funktion noninvasiivisen mittauksen viitearvot 
• 8.2.2.006 Ateroskleroosin vallitsevuus koko valtimopuustossa 
• 8.2.2.007 Sepelvaltimotautia sairastavien subjektiiviset hoitokokemukset 
• 8.2.2.008 Repolarisaatiomuutokset suomalaisten EKG:ssa 
• 8.2.2.009 Repolarisaation viitearvot EKG-nauhoituksesta 
• 8.2.2.010 Verenkiertoelinsairauksia sairastavien työ- ja toimintakyky ja niiden ajallinen muutos 
• 8.2.2.010.1 Secular changes in disability in middle-aged and elderly Finns with and without coronary heart disease from 1980 to 2000 
• 8.2.2.011 Diabeteksen ja heikentyneen insuliiniherkkyyden esiintyvyyden muutokset suomalaisessa väestössä 
• 8.2.2.012 Tulehduksen osoittimet ja ateroskleroosi  
• 8.2.2.013 Alaraajaverenkierron häiriöt ja tasapainovaikeudet 
• 8.2.2.014 Verenkiertoelinten sairauksien esiintyvyys sekä hoidon ja sekundaariprevention toteutuminen sosioekonomisen aseman mukaan 
• 8.2.2.015 Sydän- ja verisuonitautien esiintyvyys ja riskitekijät IgA-nefropatiaa sairastavilla 
• 8.2.2.016 Suomalaisten kalastajien kuolleisuus: retrospektiivinen kohorttitutkimus 
• 8.2.2.017 Ikä- ja sukupuolierot ST-tasossa ja R-aallossa 
• 8.2.2.018 Intraventrikulaariset johtumishäiriöt  
• 8.2.2.019 ST-segmentin lasku 
• 8.2.2.020 aVR-kytkennän merkitys 
• 8.2.2.021 QRS-muutokset, jotka maskeeravaavat inferiorisia sydäninfarktimuutoksia  
• 8.2.2.022 Kammiohypertrofian eri muodot  
• 8.2.2.023 Dilatoivan kardiomyopatian EKG-tyypit 
• 8.2.2.024 Vasemman haarakatkoksen tyypit 
• 8.2.2.025 Kvantitatiivisten parametrien kyky diagnosoida sydänlihasvaurio ja sepelvaltimotauti 12-kytkentäisessä EKG:ssa 
• 8.2.2.026 Vasta-aine seulonnalla löydettyyn oireettomaan keliakiaan liittyvät riskit -sydän- ja verisuonisairaudet 
• 8.2.2.027 Research proposal using FINRISK and Health 2000 data:
  Genetic variants associated with C-reactive protein concentrations and cancer risk 
• 8.2.2.028 Ionikanavasairauksien geenitutkimus 

→ 8.3 Väitöskirjat

• 8.3.001 Metabolisen oireyhtymän vallitsevuus ja yhteys sairastavuuteen suomalaisilla 
• 8.3.002 Eteisperäisten rytmihäiriöiden esiintyvyys ja ennuste suomalaisilla 
• 8.3.003 Geenit ja suolistotulehdus. Väestötutkimus Terveys 2000 -aineistossa 
• 8.3.004 Ovatko kohonneen verenpaineen hoidon lääkevalinnat rationaalisia?  
• 8.3.005 Fyysisen aktiivisuuden yhteys kaulavaltimon ateroskleroosiin ja metaboliseen oireyhtymään  
• 8.3.006 Valtimosairauksien esiintyvyys, vaaratekijät ja perintötekijät suomalaisessa väestössä 
• 8.3.007 Kotona mitattu verenpaine verenpainetaudin diagnostiikassa ja hoidossa, valkotakki-ilmiön mittarina ja kohde-elinvaurioiden vaaratekijänä 
• 8.3.008 EKG-parametrien sekä kaulavaltimoiden muutosten yhteys IL-1 -geenin vaihteluun Terveys 2000 -tutkimusaineistossa 

▲ sivun alkuun

TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN

Antti Uutela  Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (Puheenjohtaja)

→ 9.1 Yhteiset perusraportit

• 9.1.001 Elintavat ja niiden väestöryhmäerot 

→ 9.2 Muut tieteelliset julkaisut

• 9.2.001 Aikuisväestön liikunta-aktiivisuus ja erityisesti fyysisen inaktiivisuuden esiintyminen väestössä  
• 9.2.002 Ikääntyneiden toimintakyky ja ateriointi 
• 9.2.003 The relationship between alcohol consumption and labour market success 
• 9.2.004 Nuuskan ja tupakoinnin yleisyys olympiaurheilijoilla 
• 9.2.005 Lyheneekö unen pituus? Lisääntyvätkö unettomuusoireet? Suomalainen data 
• 9.2.006 Liikapainon kehitys väestöryhmittäin  
• 9.2.007 Fyysinen aktiivisuus, liikapaino ja uni 
• 9.2.008 Heavy smoking, socioeconomic status and social deprivation 
• 9.2.009 Socio-economic determinants of physical activity among Finnish men and women since the 1970s (SOPHY) 
• 9.2.010 The effect of overweight on labour market success. The difference between having a high BMI and being fat 
• 9.2.011 The contribution of working history and current working conditions to educational differences in leisure time physical activity 
• 9.2.012 Alkoholin ja tupakan vaikutus munuais- ja silmäkomplikaatioihin tyypin 1 diabeetikoilla 

→ 9.3 Väitöskirjat

• 9.3.001 Aikuisväestön liikunta-aktiivisuus ja toimintakyky vanhuudessa  
• 9.3.002 Smoking status and health related quality of life in different age groups 

▲ sivun alkuun

TOIMINTAKYKY

Seppo Koskinen  Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (Puheenjohtaja)
Päivi Sainio  Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (Sihteeri)

→ 10.1 Yhteiset perusraportit

• 10.1.001 Työkyvyn ulottuvuudet 

→ 10.2 Muut tieteelliset julkaisut

→→ 10.2.1 Työikäisen väestön työ- ja toimintakyky

• 10.2.1.001 Osa-aikaeläkeläisten työkyky 
• 10.2.1.002 Työkyvyn ulottuvuudet ja työkyvyttömyyseläkekäytäntö 
• 10.2.1.003 Työssä pysymiseen yhteydessä olevia tekijöitä terveydenhuoltoalan ja siivous- ja aputyönalan ammattiryhmissä 
• 10.2.1.004 Mielenterveysongelmia potevien työelämässä selviytyminen ja selviyty-mistä helpottavien toimenpiteiden ja kuntoutuksen tarve 
• 10.2.1.005 Työkyvyn merkitys eri eläkkeille siirtymisessä/työssä pysymisessä 
• 10.2.1.006 Liikunnan yhteys työkykyyn 
• 10.2.1.007 Yrittäjien ja palkansaajien työkyky 
• 10.2.1.008 Työkykyindeksi-referenssipankki 
• 10.2.1.009 Suomalaisen aikuisväestön fyysistä toimintakykyä kuvaavien mittausten viitearvot 
• 10.2.1.010 Yrittäjien ja palkansaajien työkyky, työtyytyväisyys ja elämänlaatu 
• 10.2.1.011 Liikunnan määrän ja laadun yhteys masennukseen 
• 10.2.1.012 Pitkäaikaissairastavuus ja työkyky 
• 10.2.1.013 Raskaan liikenteen ammattikuljettajat 
• 10.2.1.014 Genome-wide association analysis of muscle strength 

→→ 10.2.2 Iäkkään väestön terveys, toimintakyky ja avun tarve

• 10.2.2.001 Self-reported and test-based mobility limitations in a representative sample of Finns aged 30+ 
• 10.2.2.002 Dementoivien sairauksien prevalenssi 
• 10.2.2.003 Alzheimerin taudin, vaskulaarisen dementian ja Lewyn kappale -taudin riskitekijät 
• 10.2.2.004 Liikunta-aktiviteettien ja harrastusten vaikutus toimintakykyyn ja tarvitta-viin virallisiin ja epävirallisiin palveluihin 
• 10.2.2.005 Kotona-asuvien yli 65-vuotiaiden henkilöiden virallinen ja epävirallinen apu kotona ja avuntarpeeseen liittyvät tekijät. Ennusteen tekeminen avuntarpeesta 2005, 2010, 2015 ja 2020 
• 10.2.2.006 Miten eläkkeensaajien hoitotuki kohdentuu väestön eri ikäryhmiin  
• 10.2.2.007 Ikääntyvän väestön toimintakyvyn kehitys 
• 10.2.2.008 Ylipainon yhteys liikkumisongelmiin yli 55-vuotiailla miehillä ja naisilla sekä yhteyteen vaikuttavat tekijät 
• 10.2.2.009 Ikääntyneiden saama epävirallinen ja virallinen apu Suomessa 
• 10.2.2.010 Liikkumiskyvyn säilymistä ennustavat tekijät 
• 10.2.2.011 Lihavuuden pitkäkestoisuuden yhteys kävelyrajoituksiin 
• 10.2.2.012 Fyysinen kunto, psyykkiset oireet ja lihavuus kävelyrajoitusten ennustajana 
• 10.2.2.013 Polion myöhäisoireet, toimintakyky ja avuntarve  
• 10.2.2.014 Toimintakyvyn rajoitteet pitkäaikaiseen laitoshoitoon siirtymisen ennustajana iäkkäillä 
• 10.2.2.015 Kehonkoostumuksen yhteys kävelyrajoituksiin 
• 10.2.2.016 65 vuotta täyttäneiden suomalaisten selviytyminen julkisilla kulkuvälineillä matkustamisesta ja siinä tapahtuneet muutokset 
• 10.2.2.017 Liikunta, masennus ja toimintakyky 
• 10.2.2.018 Ikääntyneiden toimintakyky, avunsaanti ja avunsaantiin yhteydessä olevat tekijät Suomessa ja Englannissa 
• 10.2.2.019 Toimintakyvyn määrittäjät suomalaisilla miehillä ja naisilla 1978-1980 ja 2000-2001 sekä toimintakyvyn muutosta selittävät tekijät 
• 10.2.2.020 Toimintakyky asuntokuntatyypin mukaan ikääntyneillä Suomessa ja Englannissa 
• 10.2.2.021 Iän ja sukupuolen vaikutus kehonkoostumuksen merkitykseen liikkumiskyvyn selittäjänä 
• 10.2.2.022 Polion sairastanut henkilö ja ulkopuolinen apu 
• 10.2.2.023 Sarkopenisen lihavuuden etiologia 
• 10.2.2.024 Unettomuusoireiden yhteys lihasvoimaan ja liikkumiskykyyn 
• 10.2.2.025 Toiminnanvajauksiin yhteydessä olevat lihasvoiman kynnystasot erikokoisilla ikääntyneillä 
• 10.2.2.026 Toiminnanvajavuuksien seulontatesti erikokoisille ikääntyville 
• 10.2.2.027 Lihavuuden pitkäkestoisuuden yhteys lihasvoimaan 
• 10.2.2.028 Lihasvoiman muutosta ennustavat tekijät 

→→ 10.2.3 Aistitoiminnot (näkö ja kuulo)

• 10.2.3.001 Suomalaisten kuulo 
• 10.2.3.002 A nationvwide population-based survey on visual acuity, near vision and self-reported visual function in the adult population in Finland 
• 10.2.3.003 Näkövammaisuutta aiheuttavien silmäsairauksien esiintyvyys Suomessa  
• 10.2.3.004 Heikentyneestä näkökyvystä johtuvat toiminnanrajoitukset 
• 10.2.3.005 Näkövammaisten saamat kuntoutuspalvelut sekä näön apuvälineet ja heikentyneestä näkökyvystä johtuva avun tarve 

→→ 10.2.4 Tasapaino ja havaintomotorinen nopeus

• 10.2.4.001 Postural balance in a random sample of 7979 subjects aged 30 years and over 
• 10.2.4.002 Eri ikäisten miesten ja naisten havaintomotorinen nopeus: 8000 henkilön satunnaiseen otokseen perustuva kuvaileva tutkimus 
• 10.2.4.003 Hyvää toimintakykyä 20 vuoden seurannan aikana ennustavat tekijät - Tasapainon hallintaa ennustavat tekijät 

→→ 10.2.5 Kognitiivinen toimintakyky

• 10.2.5.001 Kognitiivisen toimintakyvyn vaihtelu iän, sukupuolen ja koulutuksen mukaan 
• 10.2.5.002 Suomalaisen aikuisväestön kognitiivinen toimintakyky 
• 10.2.5.003 Ikääntyvien ja iäkkäiden suomalaisten kognitiivinen toimintakyky 
• 10.2.5.004 Aistitoimintojen ja havaintomotoriikan yhteydet kognitiivisiin toimintoihin 30 vuotta täyttäneillä suomalaisilla 
• 10.2.5.005 Unihäiriöt ja kognitiivinen toimintakyky 
• 10.2.5.006 Unettomuusoireet ja uupumus kognitiivisen toimintakyvyn ennustajina  
• 10.2.5.007 Lapsuuden oppimisvaikeudet - yhteydet elämäntilanteisiin ja koettuun terveyteen nuoressa aikuisuudessa 
• 10.2.5.008 Familiaalista hyperkolesterolemiaa (kaikilla Pohjois-Karjala geenimutaatio) sairastavien iäkkäiden henkilöiden kognition vertaaminen ikä- ja sukupuolikaltaistettuihin Terveys2000 -verrokkeihin  

→→ 10.2.6 Fyysinen aktiivisuus ja terveyskunto

• 10.2.6.001 Väestön fyysinen aktiivisuus, kunto ja terveys: UKK-jatkotutkimus osana Terveys 2000-hanketta  

→→ 10.2.7 Kuntoutus

• 10.2.7.001 Fysioterapiapalvelujen käyttö avoterveydenhuollossa. Terveys 2000 -tutkimuksen tuloksia 
• 10.2.7.002 Kuntoutustarve ja saatu kuntoutus eri väestöryhmissä 
• 10.2.7.003 Saadun kuntoutuksen ja kuntoutustarpeen yhteydet kuntoutustarvetta selittäviin tekijöihin 
• 10.2.7.004 Suomalaisten avohoitona saama fysioterapia ja sen tarve 
• 10.2.7.005 55-69-vuotiaiden kuntoutustarve 

→→ 10.2.8 Menetelmät

• 10.2.8.001 Objektiivisten kognitiivista toimintakykyä mittaavien muistitehtävien ja metakognitiokysymysten yhteydet 

→→ 10.2.9 Toimintakykyinen elinaika

• 10.2.9.001 Sairastavuus ja toimintakykyinen elinaika 
• 10.2.9.002 Toimintakykyisen elinajan viimeaikaiset muutokset Suomessa 

→→ 10.2.10 Väestöryhmien väliset toimintakykyerot

• 10.2.10.001 15D arvot eri sairauksissa Terveys 2000-tutkimuksessa 
• 10.2.10.002 Educational differences in mobility 

→ 10.3 Väitöskirjat

• 10.3.001 Liikkumisongelmat Suomessa, niiden määrittäjät ja muutokset 
• 10.3.002 Näkökyky, näköongelmien syyt sekä näkövammaisten toimintakyky Suomessa 
• 10.3.003 Eläkkeellesiirtymisriski 
• 10.3.004 Ylipainon yhteys liikkumiskykyyn iäkkäillä henkilöillä 
• 10.3.005 Fysioterapian tarpeen ja saannin yhteydet arvioituun ja mitattuun toimintakykyyn 
• 10.3.006 Ten years follow-up: Determinants of changes in work ability of men and women aged 30–64 

▲ sivun alkuun

TULES

Eira Viikari-Juntura  Työterveyslaitos (Puheenjohtaja)
Markku Heliövaara  Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (Varapuheenjohtaja)
Leena Kaila-Kangas  Työterveyslaitos (Sihteeri)

→ 11.1 Yhteiset perusraportit

• 11.1.001 Liikuntaelimistön sairaudet Suomessa. Terveys 2000 -tutkimus 

→ 11.2 Muut tieteelliset julkaisut

• 11.2.001 Seropositiivisen ja -negatiivisen nivelreuman esiintyvyyden ja niistä aiheutuvan haitan muutokset väestössä 
• 11.2.002 Reumatekijän determinantit väestössä  
• 11.2.003 Reumatekijän esiintyvyyden alue-erot Suomessa 
• 11.2.004 Reumatekijän ennustearvo 
  [Mini-Suomi -kohortin uusintatutkituilla]
• 11.2.005 Polvikivun ja -nivelrikon esiintyvyyden ja haitan muutokset väestössä sekä muutoksiin yhteydessä olevat tekijät 
• 11.2.006 Lonkkakivun ja -artroosin esiintyvyyden ja niistä aiheutuvan haitan muutokset väestössä 
• 11.2.007 Selkävaivojen esiintyvyyden ja niistä aiheutuvan haitan muutokset väestössä 
• 11.2.008 Niskavaivojen esiintyvyyden ja niistä aiheutuvan haitan muutokset väestössä  
• 11.2.009 Niskakipujen ilmaantuvuus ja riskitekijät väestössä 
• 11.2.010 Olkapääkipujen ja olkaseudun sairauksien prevelenssi ja prevalenssiin yhteydessä olevat tekijät 
• 11.2.011 Olkapääkivun ilmaantuvuus ja riskitekijät väestössä 
• 11.2.012 Kyynärpääkipujen ja olkaluun sivunastatulehduksen esiintyvyys ja riskitekijät väestössä 
• 11.2.013 Rannekanavaoireyhtymän prevalenssi ja siihen yhteydessä olevat tekijät väestössä 
• 11.2.014 Osa 1: Merkittävää haittaa aiheuttavien TULE-ongelmien (selkä-, niska-, olka-, muut nivelet) yhtäaikainen esiintyvyys (komorbiditeetti/co-occurrence) väestössä ja väestöryhmissä  
• 11.2.015 Osa 2: Komorbiditeetin determinantit 
• 11.2.016 Nivelrikkodiagnoosin validiteetti 
• 11.2.017 Luun tiheyden arviointi ultraäänellä: a. menetelmän validiteetti, b. yhteydet toimintakykyyn ja sairastavuuteen, c. ultraäänimittauksen merkitys murtumariskin arvioinnissa 
• 11.2.018 Rannekanavaoireyhtymän seulonnan validiteetti 
• 11.2.019 Lanneselän okahaarakkeiden täristystestin yhteydet selkävaivoihin väestössä 
• 11.2.020 Diabeteksen ja plasman glukoosipitoisuuden yhteys selkävaivoihin Mini-Suomi -seurannassa 
• 11.2.021 Sosioekonomiset sairastavuuserot ja niiden syyt kroonisissa liikuntaelinsairauksissa 
• 11.2.022 Seerumin lipidien, verenpaineen ja muiden verenkiertoelinsairauksien riskitekijöiden yhteydet selkä- ja nivelsairastavuuteen 
• 11.2.023 Seerumin 25(OH)-D-vitamiinipitoisuus ja D-vitamiinin puute suomalaisilla aikuisilla 
• 11.2.024 Metakarpaali-indeksin (kämmenluun osteoporoosin) yhteys TULE-oireyhtymiin 
• 11.2.025 Mb Scheuermann 
• 11.2.026 Liikuntaelinsairauksien aiheuttama haitta työssä ja yhteys työkykyyn 
• 11.2.027 Selkäsairauksien riskitekijät 
• 11.2.028 Liikuntaelinsairauksiin liittyviä geneettis-epidemiologisia tutkimuksia 
• 11.2.029 Sairauslomia ja työhön paluuta ennustavat tekijät liikuntaelinten sairauksissa ja mielenterveyden häiriöissä 
• 11.2.030 Tulehdustekijöiden yhteydet yläraajan sairauksiin 
• 11.2.031 Vasta-aine seulonnalla löydettyyn oireettomaan keliakiaan liittyvät riskit - luukato ja lisääntynyt murtumariski 
• 11.2.032 Vasta-aine seulonnalla löydettyyn oireettomaan keliakiaan liittyvät riskit - niveloireet 
• 11.2.033 Käden heikentynyt toimintakyky ja sen vaikutus arkielämään 
• 11.2.034 TREAT-OA - Osallistuminen EU-rahoitteiseen yhteistyöhankkeeseen polvi- ja lonkkanivelrikon geneettisessä tutkimuksessa 
• 11.2.035 TULEVA - epidemiologinen seurantatutkimus varusmiesten tuki- ja liikuntaelinoireiden ja -sairauksien esiintyvyydestä ja esiintyvyyden muutoksesta kolmen vuosikymmenen aikana suhteessa elintapatekijöihin, sosioekonomiseen asemaan, myöhempään terveyteen ja työuraan.
  [tiedot puuttuvat | linkki tulossa]
• 11.2.036 Illumina 600k –datan analysointi nivelrikossa 
• 11.2.037 Effects of work exposures, lifestyle, and genetic factors in musculoskeletal disorders 

→ 11.3 Väitöskirjat

• 11.3.001 Niska- ja olkapääsairauksien prevalenssi, insidenssi ja riskitekijät väestössä  
• 11.3.002 Rannekanavaoireyhtymän prevalenssi, prevalenssia selittävät tekijät ja seulonta väestössä  
• 11.3.003 Seerumin reumatekijän ja siihen liittyvän nivelreuman prevalenssi, riskitekijät, alue-erot ja muutokset 1980-2000  
• 11.3.004 TULE-vammojen prevalenssi, riskitekijät, seuraukset ja muutokset 1980-2000 
• 11.3.005 SLE-potilaiden elämänlaatu, työkyky, lisääntymisterveys ja sairauden erityispiirteet  
• 11.3.006 Lonkkamurtumien ja luun lujuuden vaara- ja suojatekijät 

▲ sivun alkuun

SYÖPÄ

Paul Knekt  Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (Puheenjohtaja)

Suunnitelma valmisteilla...

▲ sivun alkuun

RUOAN KÄYTTÖ JA RAVINNONSAANTI

Paul Knekt  Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (Puheenjohtaja)
Jukka Montonen  Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (Sihteeri)

Jukka Montonen on virkavapaalla ainakin vuoden 2010 alkuun. Ravinto-ryhmän sihteerin tehtäviä hoitaa Jukan virkavapauden ajan Annamari Kilkkinen .

→ 13.1 Yhteiset perusraportit

• 13.1.001 Suomalaisten ravitsemus - Terveys 2000 -tutkimuksen perustulokset 

→ 11.2 Muut tieteelliset julkaisut

• 13.2.001 Ruoankäytön frekvenssikyselyn validiteetti Terveys 2000 -tutkimuksessa 
• 13.2.002 Terveyttä edistävän ruokavalion indikaattorit alueellisesti - yhteydet terveydentilaan sekä biokemiallisiin markkereihin - Terveysindikaattori-kartasto 
• 13.2.003 Eläkeikäisten ravitsemus. Terveys 2000 -tutkimus. 
• 13.2.004 Kalan sisältämien hyödyllisten ja haitallisten aineiden vaikutukset 
• 13.2.005 Pääkomponenttianalyysi (PCA), riippumattomien komponenttien analyysi (ICA) ja faktorianalyysi (FA) ruokavaliotyyppien määrityksessä 
• 13.2.006 Tasomuutos väestön kahvin kulutuksessa 20 vuoden aikana 
• 13.2.007 Kalan käyttö kahdessa epidemiologisessa aineistossa: yhteydet ruoan käyttöön ja ravinnon saantiin 
• 13.2.007_1 Kalan käytön yhteys muuhun ruokavalioon 
• 13.2.008 Kasvissyöjät Suomessa 
• 13.2.009 Lihavuus suomalaisilla aikuisilla 2000 -luvun alussa ja lihavuuden yleisyyden muutos 20 vuoden aikana  
• 13.2.010 Selittääkö ravitsemuskäyttäytyminen unen pituuden, uni-valverytmin ja unihäiriöiden terveysriskiluonnetta väestössä? 
• 13.2.011 Eläkeikäisten ateriointi ja ruokapalveluiden käyttö 
• 13.2.012 Ruokavaliotyypit, vaaratekijät ja terveys 
• 13.2.013 Nuorten aikuisten ruokavalio ja yhteydet
  lihavuuteen 
• 13.2.014 Makean mieltymysten perinnöllisyys 
• 13.2.015 Elintarvikeverouudistuksen terveys- ja tulonjako-vaikutukset 
• 13.2.016 D-vitamiinin determinantit 

→ 13.3 Väitöskirjat

• 13.3.001 Nuorten ravitsemus 

▲ sivun alkuun

TUTKIMUSSUUNNITELMIIN LIITTYVÄT LABORATORIOMÄÄRITYKSET

• 14. Tutkimussuunitelmiin liittyvät laboratoriomääritykset 
  [pdf] (päivitetty 30.10.2006)
  Lisätietoja Terveys 2000 -keskusorganisaatiosta (Sirkka Rinne puh. 020 610 8776, sirkka.rinne@thl.fi ).

MUUT TUTKIMUKSET

• 15.001 Hammashuollon kokonaisuudistuksen arviointitutkimus 
• 15.002 Forecasting Health, diseases, disabilities and need for care to 2010, 2020 and 2030 
• 15.003 Ihmisen pituuskasvun geneettinen tausta 
• 15.004 Vasta-aine seulonnalla löydettyyn oireettomaan keliakiaan liittyvät riskit - elämänlaatu 
• 15.005 Normitietojen keruu psykoterapiatutkimuksen keskeisistä kyselymenetelmistä. Pilottitutkimus. 
• 15.006 Mini-Suomi-seurantatutkimuksen genominlaajuinen kartoitus 
• 15.007 Infektiotautien ehkäisyn taloustieteellistä tarkastelua.
  Influenssarokotteen ulkoisvaikutukset, markkinavääristymät, taloudellinen arviointi sekä tasa-arvoisuus kysynnässä. 
• 15.008 Keliakian genomin kattava assosiaatioanalyysi Terveys 2000-aineiston kontrolleja käyttäen 
• 15.009 Uudet biomarkkerit kliinisesti insidentin diabeteksen ennustajina 
• 15.010 Bioimpedanssi-suureiden genominlaajuiset analyysit T2000- ja Sokras – aineistossa 
• 15.011 Health2000 GenMets-subsample 
• 15.012 Nikotiiniriippuvuuden periytyvyys (NAG) 
• 15.013 Kognitiivisen heikentymisen ehkäisytutkimus suomalaisessa ikääntyvässä väestössä (FINGER) 
• 15.014 Terveys 2000-aineistosta analysoidun genominlaajuisen genotyyppitiedon käyttö kontrolliaineistona migreenin alttiusgeenien tunnistamisessa  
• 15.015 Laitosväestö T2000 tutkimuksessa – tiedonkeruu ja vaikutus tutkimustuloksiin? 
• 15.016 Permision Letter for Health 2000 samples 
• 15.017 Terveys 2000-aineistosta analysoidun genominlaajuisen genotyyppitiedon käyttö kontrolliaineistona MS-taudin alttiusgeenien tunnistamisessa 
• 15.018 Ennustaako vyötärön ympärys senioreilla kuolleisuutta riippumattomasti lihavuusindeksistä? 
• 15.019 Ihmisen infektiopuolustus voi tehostua D-vitamiinista – osatekijä influenssan kausiluonteisuuteen? 
• 15.020 World-wide Genome-wide Association Study for Restless Legs Syndrome WW-GWA-RLS 
• 15.021 Gene-lifestyle interactions and their relation to metabolic traits 
• 15.022 CRP:n genominlaajuiset analyysit Terveys 2000-aineistossa