Sydämen vajaatoiminnan diagnostinen täsmennys Sydämen vajaatoiminnan kiistaton oikea diagnosointi ei ole helppoa. Oikeaan diagnosointiin vaaditaan yleensä hemodynamiikan objektiivisia mittauksia, joista sydämen ultraäänitutkimus on nykyisin käytetyin. Terveys 2000 -tutkimuksessa ei ollut mahdollista suorittaa tällaisia mittauksia. Niinpä vajaatoiminnan diagnoosi perustuu useisiin vaihtelevan varmoihin anamnestisiin tietoihin ja kenttälääkärin tekemään kliiniseen arvioon. Arviota tehdessä käytettävissä oli tieto vajaatoiminnan vuoksi myönnetystä lääkkeiden erityiskorvausoikeudesta, tiedot muista verenkiertosairauksien vuoksi myönnetyistä lääkkeiden erityiskorvausoikeuksista, sairaaloiden poistoilmoitustiedot, jos yksikin sairaaladiagnooseista oli vajaatoiminta, tutkitun oma ilmoitus lääkärin toteamasta vajaatoiminnasta ja kenttälääkärin kliininen arvio. Näistä tiedoista erityiskorvausoikeustiedot ja sairaaloiden poistoilmoitustiedot ulottuivat vuoteen 2006 eli vuosia Terveys 2000 -tutkimuksen päättymisen jälkeen. Luokitus on tehty Terveys 2000:n aikuisten ja Mini-Suomalaisten otoksille. SVVT_LAHDE Sydämen vajaatoiminta: luokitus; Lähde 1: Vajaatoiminta-tieto olemassa sekä haastattelutiedoista että lääkärin kliinisestä tutkimuksesta 2: Vajaatoiminta-tieto olemassa vain lääkärin kliinisestä tutkimuksesta, haastattelutieto puuttuu 3: Vajaatoiminta-tieto olemassa vain haastattelusta, lääkärin kliininen puuttuu 4: Perustuu ainoastaan rekisteriseurannan tietoihin Käytettävissä olleiden tietojen pohjalta laadittiin yhteenvedonomainen diagnostinen täsmennys, jossa sovellettiin seuraavia koodeja: SVVT_VAJAATOIM_LK Sydämen vajaatoiminta: Luokitus; 0: Ei varmaa tai mahdollista sydämen vajaatoimintaa. Henkilöllä ei Hilmossa vajaatoimintadiagnooseja eikä myöskään lääkärin kliinisessä tutkimuksessa varmaa tai mahdollista sydämen vajaatoimintaa ilmoitettu eikä erityiskorvausoikeutta sairaudella 201 1: Sydämen vajaatoiminta mahdollinen. Tavallisimmin tähän koodiin päädyttiin kenttälääkärin tekemän arvion pohjalta. Tämän ohella koodi voitiin asettaa, jos ennen terveystarkastusta tutkittu oli ollut sairaalahoidossa vajaatoimintadiagnoosilla. 2: Sydämen vajaatoiminta varma. Tämä koodi asetettiin yksinomaan jos kliinisen tutkimuksen perusteella lääkäri oli päätynyt tähän diagnoosiin. 3: Viitteitä vajaatoiminnasta, mutta edes mahdollista diagnoosia ei voida tehdä. Tämä koodi asetettiin tutkituille, joilla oli jokin yksittäinen vajaatoimintaan viittaava tieto, mutta kliinistä tutkimusta tehnyt lääkäri ei ollut vakuuttunut diagnoosista tai tutkittu ei ollut sairaalahoidossa tästä syystä. Tavallisimmin tieto perustui joko myönnettyyn erityiskorvausoikeuteen tai tutkitun oman käsityksen mukaan lääkäri oli hänellä joskus todennut vajaatoiminnan. Tarvittaessa tieto voidaan jaotella taustatiedon mukaan, mutta kooditusta laadittaessa ei katsottu tarpeelliseksi eritellä taustatietoja tarkemmin. 4: Vajaatoimintadiagnoosi tehty terveystarkastuksen jälkeen. Näissä tapauksissa diagnoosi yleensä perustuu tietoihin sairaalahoidoista, jolloin diagnoosien joukossa on myös vajaatoiminta. Joissakin tapauksissa viitteitä vajaatoimintadiagnoosista oli jo ennen terveystarkastusta, mutta kriteerit eivät yltäneet tuolloin vielä edes mahdollisen diagnoosin tasolle.