Perifeerisen valtimosairauden diagnostiset täsmennykset Alaraajojen valtimosairauksien diagnosointiin on T2000:ssa käytettävissä useita muuttujia, joiden sanoma yksittäisinä ei kuitenkaan ole kovin luotettava. Yhtenäisemmän kuvan saamiseksi taudin olemassaolosta tutkimushetkellä laadittiin täsmentävä diagnoosikoodisto seuraavin periaattein. Täsmennyksessä käytettiin tutkitun terveyshaastattelussa antamia tietoja lääkärin toteamasta sairaudesta, klaudikaatio-oirehaastattelun tuloksia, kenttälääkärin diagnostista arviota ja tietoja sairaalahoidoista perifeerisen valtimosairauden diagnoosilla. Luokitus on muodostettu T2000 aikuisten ja minisuomalaisten otokselle. SVPF_LAHDE 'Perifeerinen valtimosairaus: tietojen lähde'; 0: Ei tietoa katkokävelystä haastattelussa eikä oirehaastattelussa, lääkärin kliinisestä tutkimuksessa tai HILMO-tiedoissa 1: on tiedot kotihaastattelusta, lääkärin kliinisestä ja oirehaastattelusta 2: on tiedot kotihaastattelusta ja lääkärin kliininen tutkimus, oirehaastattelu puuttuu 3: on tiedot kotihaastattelusta ja oirehaastattelusta, lääkärin kliininen tutkimus puuttuu 4: on tiedot oirehaastattelusta ja lääkärin kliininen tutkimus, kotihaastattelu puuttuu 5: lääkärin kliininen ja oirehaastattelu puuttuu 6: kotihaastattelu ja oirehaastattelu puuttuu 7: kotihaastattelu ja lääkärin kliininen puuttuu 8: perustuu vain rekisteriseurannan tietoihin Täsmennetyt diagnostiset koodit: SVPF_LK Perifeerinen valtimosairaus: luokka; 1: Mahdollinen perifeerinen valtimosairaus. Tätä koodia on pääasiassa käytetty ilmentämään tapauksia, joissa diagnoosi on melko viitteellinen, mutta ei aivan varma. Yleensä koodin edellytyksenä on viite sairaudesta ainakin kahdelta taholta: useimmiten oma ilmoitus ja tyypilliset oireet haastattelussa vaikka kenttälääkäri ei olisi päätynytkään diagnoosiin tai tutkittu ei ollut lääkärin tutkittavana. Kenttälääkärin vastaava diagnoosi on yleensä hyväksytty muuntamattomana. 2: Varma perifeerinen valtimosairaus Näissä tapauksissa diagnoosia on pidettävä jokseenkin kiistattomana. Koodin edellytyksenä on joko kenttälääkärin yksiselitteinen diagnostinen päätelmä tai ennen tutkimusta toteutunut sairaalahoito perifeerisen valtimosairauden vuoksi. 3: Viitteitä perifeerisestä valtimosairaudesta, mutta ei diagnoosia Tähän luokkaan sijoittuvat tapaukset, jotka oirehaastattelussa ovat joko ilmoittaneet tyypillisiä klaudikaatio-oireita tai ovat ilmoittaneet lääkärin aiemmin todenneen valtimosairauden. Viitteitä ei kuitenkaan ole voitu varmentaa, koska tutkinut kenttälääkäri ei voinut tutkimuksensa perusteella vahvistaa diagnostista arviota tai tutkittu ei ole ollut lääkärin tutkimuksessa. Lisäksi sairaalapoistotiedoissa ei ollut tietoa hoidosta tällä diagnoosilla. Kooditustaulukon lisätiedoissa ilmenee tarkempi perustelu koodille. On ilmeistä, että tähän koodiluokkaan saattaa sisältyä oikeita sairautta potevia, mutta tiedot diagnoosin varmentamiseksi ovat riittämättömät. Toisaalta on todennäköistä, että suurimmassa osassa tapauksista diagnoosi on varmasti kyseenalainen. 4: Myöhemmin todettu varma valtimosairaus Tähän luokkaan sijoittuvat tapaukset, joilla tutkimushetkellä ei ollut diagnostisia viitteitä sairaudesta, mutta jotka myöhemmin olivat sairaalahoidossa perifeerisen valtimosairauden vuoksi.