DIABETESLUOKITUS 
(Sirkka Rinne, 2005)				

Kaikki T2000 -tutkimukseen kutsutut 

Diabeteskoodit

Diabeteksen ilmeneminen tutkimukseen kutsutuilla voi perustua varsin moneen lähteeseen
riippuen mm. siitä mihin tutkimuksen vaiheeseen henkilö on osallistunut vai onko jäänyt
kaiken tavoittelun ulkopuolelle. Varsinaiseen T2000 -tutkimukseen kutsuttujen (Mini-Suomi
-tutkimuksessa aikoinaan tutkitut mukaan luettuna) ja nuorten aikuisten tutkimukseen
kutsuttujen osalta pyrittiin poimimaan kaikki tietous niin haastatteluista, kyselyistä, 
terveystarkastuksesta kuin täydentävistä tutkimuksistakin ja lisäksi tietoja täydennettiin
rekisteritiedoilla. Tämän tietomäärän avulla laadittiin kustakin tutkimukseen kutsutusta, 
joilla oli jokin viite mahdollisesta diabeteksesta diagnostinen arvio, jossa otettiin kantaa
diagnoosin varmuuteen, sairauden tyyppiin, tiedossa oloon tutkimushetkellä, hoitoon ja hoidon
tarpeeseen. Uusia sairaudestaan tietämättömiä määriteltäessä sovellettiin viimeisimpiä WHO:n 
ja ADA:n suosituksia (1,2). Kohonneen paastoglukoosin osalta sovellettiin näissä suosituksissa
yhteisesti määritettyjä rajoja eikä otettu huomioon ADA:n viimeisimpiä suosituksia, joiden 
mukaanpaastoglukoosin rajaa on selvästi madallettu (3). On huomattava, että luokitukset tehtiin 
myös tutkimuksesta poisjääneistä heistä käytettävissä olleiden rekisteritietojen perusteella.

Kommentti: Vesa Tanskanen poimi Antti Reunasen ohjeitten mukaisesti lähtötiedoston,
johon poimittiin tapaukset, joilla oli jokin viite mahdolliseen diabetekseen. Reunanen 
teki näiden pohjalta Diabetes-luokituksen. Kesäkuussa 2005 Sirkka Rinne muodosti lähtötiedoston,
jonka muodostuksessa käytettiin uusimpia, korjattuja tietoja. Tämän jälkeen tätä tiedostoa 
verrattiin aikaisempaan lähtötiedostoon. Mikäli lähtötiedoissa oli eroavuuksia, Antti Reunanen
tarkisti ja teki korjaukset luokitukseen. Luokituksen frekvensssitulostuksen pohjalta
tehtiin myös muutamia korjauksia.

Muuttujat:

DILK_DIAB_VARMUUS | Diagnoosin varmuus

0 = Ei diabetesta tutkimushetkellä 

Diabeteksen mahdollisuuden epäily on saattanut syntyä erilaisista syistä. Yhtenä mahdollisuutena
on yksinomainen guarkumin käyttö, joka luetaan ATC-koodin mukaan oraalisiin diabeteslääkkeisiin,
mutta jonka indikaatio on mitä ilmeisimmin ollut muu kuin diabetes (hyperlipemia tai lihavuus).
Lopullisen tähän 0-luokkaan kuulumisen on ratkaissut useimmissa tapauksissa syventävässä tutkimuksessa
tehty glukoosirasitus, joka on joko osoittautunut normaaliksi tai se on osoittanut vain huonontunutta
glukoosinsietoa, IGT. Mikäli ei rasitustietoja, paastoglukoosi on täysin normaali ja epäily herännyt
mm. vain aiemmasta lääkeostosta, joka todennäköisimmin ollut Guarem. Tutkittavalle on saattanut 
myöhemmin kehittyä diabetes tai aiemmassa lääkärin tutkimuksessa sokeriarvot olleet marginaalisesti 
koholla, mutta kooditus kuvastaa tilannetta tutkimushetkellä.

1 = Epävarmat diagnoosit  

Näillä tutkittavilla on usein vain yksi yksittäinen diabetekseen  sopiva viite. Melko usein kyseessä 
on tutkitun oma ilmoitus lääkärin toteamasta diabeteksesta tai kenttälääkärin mielestä anamneesi 
viittaa siihen, mutta nämä tiedot eivät satu yhteen ja lisäksi paastoglukoosi on täysin normaali. 
Diagnoosi jää tämän johdosta selvästi epävarmaksi. Mikäli tämänkaltaiselle tutkittavalle olisi tehty 
rasitus ja se olisi osoittautunut ei-diabeettiseksi, tutkittava olisi ryhmitelty 0-ryhmään. Joissakin 
yksittäisissä tapauksissa koodi perustuu myönnettyyn erityiskorvausoikeuteen ilman mitään viitettä 
lääkkeiden käytöstä tai yksittäiseen lääkeostoon. Tähän ryhmään kuuluvat myös tutkitut, joilta saattaa 
puuttua olennaisia tietoja, mutta jokin tieto on diabeteksen suhteen vain viitteellinen. Tästä koodista 
alkaen diabeteksen diagnoosi on eriasteisella varmuudella mahdollinen. 

2 = Rajatapaukset 

Yleensä kaksi tai useampi viitettä diabetekseen, mutta ei useinkaan todennettua diabeteslääkitystä. 
Melko tavallisen yhdistelmän muodostavat oma ilmoitus taudista ja lievästi kohonnut paastoglukoosi 
(impaired fasting glucose, IFG = 6.1-6.9 mmol/l), mutta ei lääkitystä eikä kenttälääkärin diagnoosia. 
Ryhmään kuuluvat myös ne tutkitut, jotka ilmoittavat sairastavansa diabetesta ja kenttälääkäri on samaa 
mieltä, heillä ei kuitenkaan ole lääkitystä ja paastoglukoosi on täysin normaali (NFG). Tähän ryhmään 
kuuluvilla saattaa hyvin olla aivan oikein aikoinaan diagnosoitu diabetes, mutta tauti on ruokavaliohoidolla 
tasapainottunut hyvin. Kaiken kaikkiaan tähän ryhmään kuuluvilla on selvästi edellistä enemmän viitteellistä 
tietoa diabeteksesta, mutta tiedot saattavat olla ristiriitaisia tai muutoin vaikeasti tulkittavissa.

3 = Mahdollinen diabetes  

Diagnoosi on melko todennäköinen, mutta tiedot ovat osittain  riittämättömät tai ristiriitaiset. 
Tähänkin ryhmään voi kuulua tutkittuja, joilla on dieettihoitoinen hyvin tasapainottunut tauti, mutta 
heillä paastoglukoosi on usein vain hiukan kohonnut (IFG). Ryhmään kuuluvilla diabetekseen viittaavat 
tiedot ovat entistä vakuuttavampia, mutta diagnostinen viimeinen varmistus puuttuu tai on ristiriidassa 
muiden tietojen kanssa. 

4 = Varma vanha diabetes  

Tähän ryhmään kuuluvat kiistattomat tapaukset ja lisäksi ne tutkitut, joilla jokin tieto on saattanut 
puuttua tai olla ristiriitainen, mutta joilla esimerkiksi lääkityksen tai paastoglukoosipitoisuuden tason 
perusteella on ilman muuta syytä pitää varmoina diabeetikkoina.

5 = Uusi diabetes paastoglukoosiarvon perusteella  

Tähän ryhmään kuuluvilla ei ole mitään ilmoitettua tai tutkimuksessa todennettua viitettä aiemmasta 
diabetesdiagnoosista, mutta joilla paastoglukoosi on nykyisten diagnostisten suositusten mukaisesti 
7.0 mmol/l tai suurempi. On huomattava, että luokitus perustuu yksinomaan terveystarkastuksen paastoglukoosiin. 
Lisäksi varsinaista sairauden kliinistä toteamista silmälläpitäen on otettava huomioon, että koodi perustuu vain 
yhteen määritykseen. Varsinaisissa suosituksissa diagnoosin tulee perustua kahteen tai useampaan määritykseen. 
Täydentävän tutkimuksen tulokset saattavat joissakin tapauksissa olla ristiriidassa perustulosten kanssa, mutta 
koodilla tähdätään varsinaisen tutkimushetken tilanteen arvioon.

6 = Uusi diabetes glukoosirasituksen perusteella  

Paastoglukoosi on perustutkimuksessa normaali, mutta myöhemmässä täydentävässä tutkimuksessa kahden tunnin 
glukoosipitoisuus on 11.1 mmol/l tai suurempi

7 = Vanha diabetes, mutta ei osallistunut tutkimukseen  

Diagnoosi aiempi, mutta ei ole osallistunut edes puhelinkarhuihin. Diagnoosi perustuu käytännössä vain rekisteritietoihin.

8 = Diabetes diagnoosi tutkimuksen jälkeen  

Ei viitettä aiemmasta diagnoosista eikä uudesta diabeteksesta tutkimushetkellä, 
mutta rekisteritietojen perusteella myöhemmin diagnosoitu diabetes.  

9 = Ei viitettä diabeteksesta

Tutkittavalla ei ollut viitettä diabeteksesta rekisteritiedoissa. Myöskään ei tutkimuksen haastattelutiedoissa 
tai lääkärin kliinisessä tutkimuksessa, mikäli tutkittava oli osallistunut niihin.

DILK_DIAB_TYYPPI | Diabetestyyppi

1 = Tyyppi 1
2 = Tyyppi 2
3 = Ei kiistatta luokiteltavissa

DILK_DIAB_UUTUUS | Diagnoosin uutuus

1 = Vanha ja tiedossa tutkimushetkellä
2 = Uusi, tutkimuksen tietojen perusteella todettu

DILK_DIAB_LAAK | Diabeteksen lääkitys
   
1 = Ei lääkitystä
2 = Vain tablettihoito
3 = Tabletti - ja insuliinihoito
4 = Vain insuliinihoito
5 = Määrittämätön lääke

DILK_DIAB_HOITO | Diabeteksen hoitoisuus

1 = Ei hoidon tarvetta
2 = Ei arvioitavissa
3 = Hoidossa, hoito riittävä
4 = Hoito riittämätön
5 = Ei hoidossa, vaikka tarve on
6 = Ohjattu uutena hoitoon


Mikko Pekkarinen, mikko.pekkarinen@ktl.fi - KTL© 06/2006